• 36 – Customer Loyalty Programmes and Consumers
• 32 – Kanta-asiakasjärjestelmät ja kuluttajat

• 1/2020 – Koronakriisin ja sen hillitsemiseksi asetettujen rajoitusten talousvaikutuksista

• – Miten paljon big data muuttaa talousennustajan työtä?
• – Suomen Pankki ei laskenut työajan pidennyksen vaikutuksia, vaan oletti ne

• – Kasvu vahvinta ensi vuonna – Suomen talouden dynamiikka mainettaan parempi
• – Kulutusjuhlaa vielä odotellaan – vahvempi kasvu jakaantuu kahdelle vuodelle
• – Hystereesi ja koronakriisin seuraukset
• – Vientimaiden toipuminen määrittää talouskasvua – elvytys on halvempaa kuin pitkäaikaistyöttömyys
• – Suomi pysähtyi – nopea kriisistä toipuminen saattaa yhä onnistua
• – Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa
• – Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden muutokseen
• – Maltillistuva nousukausi poistaa työttömyyttä yllättävään tahtiin – työllisyyskehitys eriytyy ikäryhmittäin
• – Suomi ei ollutkaan toivoton tapaus – kasvu jatkuu vahvana
• – Mitäs me sanoimme jo kaksi vuotta sitten?
• – Talous kasvaa jos politiikkavirheet vältetään

• – ENNUSTEEN ARVIOINTI: Kiihtyneestä inflaatiosta on syytä tehdä kaksi johtopäätöstä
• – Talous toipuu koronasta
• – Talouden sukellus on ennustamaamme suuruusluokkaa – elvytyksen määrän lisäksi tärkeää on oikea kohdennus
• – Talouskasvu on ollut luultua vahvempaa – vienti kasvaa vaikka vientimaiden talouskasvu hiipuu
• – Talouskasvu on toistaiseksi vaisua – uusi hallitus saattaa jatkaa edeltäjiensä suhdannevaihteluja vahvistavaa politiikkaa
• – Kasvu hidastuu jonkin verran ennakoitua enemmän – työllisyyskehitys jatkuu silti myönteisenä
• – Ennustettu kasvu jatkuu Suomessa, jos talouskasvu ei hyydy muualla
• – Kuluvan vuoden talousennuste näyttää yhä osuvalta, ensi vuoden ehkä ei
• – Ennustelukuja korjataan ylöspäin

• – Lomautus tekee loven lompakkoon – hyvätuloisen perheen tulot supistuvat lomautuksen vuoksi eniten
• – Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin

• – Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät syksyllä 2015

• – Eurooppalaisen ohjausjakson roolia ei ole syytä paisuttaa
• – Pääomamarkkinaunioni edistää talouskasvua
• – PT:n lausunto poikkeusolojen mekanismin käyttöönotosta
• – Elpymisrahaston lainamuotoinen tuki sopii huonosti EU-maiden välisen solidaarisuuden tavoitteisiin
• – Euroopan investointipankin COVID-19 -takuurahaston merkitys voi jäädä toivottua pienemmäksi
• – Komission ehdotus oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta kaipaa täsmennystä
• – Euroalueen maiden valtiosopimuksen merkitys näkyisi vasta myöhemmin
• – Uusin eurobudjettisuunnitelma on edeltäjiään parempi mutta yhä ongelmallinen
• – Euroalueen budjetin käyttökohteiden valinta olisi vaikeaa
• – VTV toteaa perustellusti, että veropolitiikka olisi voinut olla hallituskaudella kireämpää
• – Kriisinratkaisurahaston varautumisjärjestely ei turvaa pankkien vakautta, jos yksimielisyyden periaatteesta ei voi hätätilassa poiketa
• – Uuden rahoituskehyksen mukainen rahojen Brysselin kautta kierrättäminen on perusteltua vain osittain
• – Koheesiopolitiikan asetuspaketti sitoo koheesiorahoituksen komission suosituksiin ja lisää näin komission valtaa
• – Komission investointien vakausjärjestelyä koskeva ehdotus sirpaloittaa unionin rahoitusta
• – Uudistusten tukiohjelma lisäisi komission kykyä vaikuttaa jäsenmaiden poliittisiin linjauksiin
• – Valtion velkakirjavakuudellisten arvopaperien kokeilut on syytä mahdollistaa
• – Sote- ja maakuntauudistuksen huonosti tunnetut kustannukset lisäävät julkisen talouden suunnitelman epävarmuutta
• – Sote- ja maakuntauudistuksen kustannuksista kaivattaisiin riippumatonta analyysiä
• – Tasaväkisten ja tavoitteiltaankin muuttuvien ennustelaitosten vertailu on vaikeaa
• – Komission ehdottama rakenne- ja investointirahastojen toiminnan uudistus sopii huonosti toissijaisuusperiaatteeseen
• – Komission finanssipoliittista sopimusta muistuttavassa direktiiviehdotuksessa on perusteeton kehitysuravaatimus
• – Suomelle hyväksyttävä yhteisen kriisinratkaisurahaston varautumisjärjestely ei takaisi pankkijärjestelmän vakautta vakavassa kriisissä
• – Euroopan valuuttarahaston todennäköisin kehityssuunta ei vie sijoittajanvastuun rahaliittoon
• – Komission ehdotukset vievät Euroopan rahaliittoa kauemmas Suomen kaipaamasta sijoittajanvastuun liitosta
• – Yhteinen talletussuoja saattaa lisätä talletuspakojen riskiä vakavassa, koko euroalueen laajuisessa kriisissä
• – Valtioiden velkajärjestelymekanismi on tarpeen, mutta vaikea toteuttaa
• – Markkinakurin rahaliitossa keskitettyä ohjausta tulee pitkällä tähtäimellä karsia
• – Valtion budjettialijäämää olisi ollut syytä supistaa nopeammin
• – Hallituksella on perusteettoman optimistinen kuva toimiensa työllisyysvaikutuksista
• – Lausunto Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018–2021
• – Lausunto Eduskunnan talousvaliokunnalle Ison-Britannian kansanäänestyksen tuloksen vaikutuksista
• – Lausunto Eduskunnan talousvaliokunnalle Julkiset talouden suunnitelmasta vuosille 2017–2020

2019 Bank Stability and the European Deposit Insurance Scheme. Revue de l’OFCE Special Issue (“Economic policies in the euro area after the crisis”), 113-142 (together with Jokivuolle. E.).

2013 99.9% – Really? Bank of Finland Research Discussion Papers 25/2013 (together with Jokivuolle. E.).

2011 Leverage ratio requirement, credit allocation and bank stability. Bank of Finland Research Discussion Papers 10/2011 (together with Jokivuolle, E.).

2010 Credit Allocation, Capital Requirements and Output. Bank of Finland Research Discussion Papers 17/2010 (together with Jokivuolle, E. and Vesala T.).

Lyhyen aikavälin kilpailukyvyn eteenpäin katsova arviointi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:53 (yhdessä Janne Huovarin, Peetu Keskisen, Sakari Lähdemäen ja Juuso Villasen kanssa).

Tuottavuus ja kilpailukyky Suomessa. Mistä kilpailukyky koostuu ja mihin sitä tarvitaan? Valtiovarainministeriön julkaisuja 2020:81 (yhdessä Markku Stenborgin, Janne Huovarin ja Mika Malirannan kanssa).

Erikokoisten yritysten rooli taloudessa ja kasvun aikaansaamisessa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:7 (yhdessä Hannu Karhusen, Santtu Kerkon ja Sakari Lähdemäen kanssa).

The Finnish Potential Output: Measurement and Medium-term Prospects. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 13/2019 (together with Jysmä S., Kuusi T. and Lehmus M.).