Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa

Talousennuste syksy 2019 Hannu Karhunen, Henri Keränen, Heikki Taimio, Ilkka Kiema, Sakari Lähdemäki, Aila Mustonen, Elina Pylkkänen, Julia Niemeläinen, Essi Lindberg
  • Ennusteryhmä: Johdanto

    Ennusteryhmä: Johdanto

    Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa Suomen talouskasvuksi tänä vuonna 1,3 prosenttia ja ensi vuonna 1,1 prosenttia. Kasvua hidastaa eniten yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen. Toisaalta vienti kasvaa tänä vuonna hieman ennakoitua nopeammin, neljä prosenttia, ja ensi vuonnakin vielä kaksi prosenttia. Tuotannollisten investointien kasvu jatkuu maltillisena, mutta rakentamisen vähentyminen kääntää yksityiset investoinnit kokonaisuutena pieneen laskuun ensi vuonna. Hallituksen vuoteen 2023 mennessä tavoittelemien 75 prosentin työllisyysasteen ja julkisen talouden tasapainon toteutumista on vaikea arvioida, koska nämä tavoitteet on määritelty rakenteellisina ja niiden eri arviointimenetelmät saattavat tuottaa hyvin erilaisia tuloksia.

    • Yksityinen kulutus on ennakoitua heikompaa
    • Vienti kasvaa vuonna 2019 reippaasti, vuonna 2020 hitaammin
    • Suomeen investoidaan edelleen
    • Hallituksen rakenteellisen 75 prosentin työllisyysastetavoitteen onnistumista on vaikea mitata

    Noususuhdanteen vaimentuminen on jatkunut kuluvana vuonna, ja Palkansaajien tutkimuslaitos on tarkastanut viimekeväisen talousennusteensa kasvuarviota alaspäin. Nyt arvioimme, että kuluvana vuonna bruttokansantuote kasvaisi 1,3 ja ensi vuonna 1,1 prosenttia, mikä on 0,1 ja 0,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kevään 2019 ennusteessa. Muutokseen on vaikuttanut eniten yksityisen kulutuksen aiempaa heikommaksi arvioimamme kehitys. Kansantalouden tilinpidon uusien ennakkotietojen ja luottamusindikaattoreita koskevien päivittyneiden tietojen perusteella arvioimme, että yksityinen kulutus kasvaisi tänä ja ensi vuonna 1,0 ja 0,9 prosenttia, mikä on noin prosenttiyksikön vähemmän kuin keväällä ennustimme.

    Vienti on Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kasvanut alkuvuonna yllättävän nopeasti samalla kun tuonti on supistunut viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Ennustamme kuluvalle vuodelle varsin vahvaa vientikasvua (4,0 prosenttia), ja myös tuonnin hiipuminen näkyy huoltotaseen erien kautta lasketussa bruttokansantuotteessa positiivisena, kasvua lisäävänä tekijänä. Ensi vuonna vientikasvu painuu ennusteessamme suhdannetilannetta paremmin vastaavalle tasolle 2,0 prosenttiin.

    Julkisen talouden tasapainossa ei arviomme mukaan tapahdu ennustejaksolla dramaattisia muutoksia, vaikka julkinen kulutus kasvaakin ensi vuonna tätä vuotta nopeammin mm. uuden hallituksen päätösten takia. Verotulot kasvavat hitaasti talouden suhdannetilanteeseen verrattuna. Kuntatalouden verokertymää vähentävät verotilitysten viivästyminen hallinnollisista syistä ja palkansaajamaksujen nousu.

    Eikö Suomeen investoida?

    Ennusteessamme investointien kasvu säilyy kuluvana vuonna kohtuullisessa 1,4 prosentissa, mutta ensi vuonna yksityisten investointien väheneminen vetää kaikkien investointien volyymin muutoksen negatiiviseksi, -1,0 prosenttiin. Muutos perustuu ennen muuta rakennusinvestointien hiipumiseen, joka näkyy myönnettyjen rakennuslupien määrässä jo nyt.

    Tuotannollisiksi investoinneiksi nimitetään yleensä kone- ja laiteinvestointeja ja usein myös T&K-investointeja. Kumpaakin tyyppiä olevat investoinnit kasvavat ennustejaksolla maltillisesti. Tarkastelemme Suomeen tehtäviä tuotannollisia investointeja laajemmin erillistekstissä.

    Pidempien aikasarjojen tarkastelu osoittaa, että Suomeen tehtävät kone- ja laiteinvestoinnit ovat olleet bruttokansantuotteeseen suhteutettuina perinteisesti tärkeimpiä verrokkimaita alhaisemmalla tasolla, vaikka viime vuosina niiden osuus onkin jonkin verran kasvanut. Osuudet riippuvat luonnollisesti myös eri maiden erilaisista toimialarakenteista, ja toimialarakenteen merkitystä osuuksissa havaituille eroille olisi syytä selvittää lisää.

    Toisin kuin kone- ja laiteinvestoinneissa, bruttokansantuotteeseen suhteutetuissa T&K -investoinneissa näkyy vuodesta 2009 alkanut laskeva trendi, joka vaihtui kasvuun vasta viime vuonna. T&K -investointien erittely paljastaa, että lasku on valtaosin peräisin toimialalta ”elektroniikka, tietokoneet, sähkölaitteet”. Ilmeinen selitys ko. toimialan T&K -investointien supistumiseen on Nokian matkapuhelinliiketoiminnan päättyminen.

    Suomeen investoidaan siis edelleen, vaikkakin vähemmän kuin moniin kilpailijamaihin. Investointiasteen kasvattamiseen ei ole mitään järkevää ja nopeaa tapaa, mutta pitkällä tähtäimellä julkinen sektori voi edistää teollisia investointeja infrastruktuuri-investoinneilla ja satsauksilla yritysten omalle T&K-toiminnalle komplementääriseen tutkimukseen.

    Heikko suhdannetilanne varjostaa työllisyyskehitystä

    Työllisyyden kasvu on hiipunut alkuvuodesta, ja tämänhetkisten tietojen mukaan sekä työllisyysasteen että työttömyysasteen trendit ovat säilyneet alkuvuodesta muuttumattomina. Ennusteessamme työllisyyskehitys jää vaatimattomaksi koko ennustejaksolla. Arvioimme, että työllisyysaste kasvaa kuluvana vuonna 72,6 prosenttiin ja ensi vuonna 72,7 prosenttiin. Työtunneissa mitattu työllisyys kohenee jonkin verran sekä tänä että ensi vuonna, 1,0 ja 0,7 prosenttia. Ensi vuoden osalta kasvuun vaikuttaa mm. se, että työpäiviä on kalenterissa kuluvaan vuoteen verrattuna kolme enemmän. Bruttokansantuotteen ja työtuntimäärän suhteella mitattu työn tuottavuus kasvaa ennusteemme mukaan hivenen, kuluvana vuonna 0,3 ja ensi vuonna 0,4 prosenttia.

    Kesäkuussa nimitetty Antti Rinteen hallitus on asettanut tavoitteeksi saavuttaa 75 prosentin työllisyysaste ja julkisen talouden tasapaino vuoteen 2023 mennessä. Hallitusohjelmassa esitetään, että kumpikin tavoite tulee käsittää rakenteelliseksi, ja ohjelman mukaan kansainvälisen talouden odotettua heikommasta kehityksestä aiheutuvaa työllisyyden ja julkisen talouden heikentymistä ei ole syytä tulkita tavoitteista poikkeamiseksi.

    Hallituksen tavoitteista on käyty julkisuudessa keskustelua, mutta tavoitteiden rakenteellinen luonne on jäänyt vähemmälle huomiolle. Koska kansainvälisen talouden kehitys tulee luultavasti olemaan hallituskaudella odotettua heikompaa, hallituksen onnistumisen arviointi edellyttää arviota (toteutuneen työttömyyden ja alijäämän sijasta) Suomen rakenteellisen työttömyyden ja julkisen talouden alijäämän tasosta. Kummankin arviointi on haastava tehtävä, ja eri matemaattiset mallit saattavat tuottaa esimerkiksi rakenteelliselle työttömyydelle toisistaan radikaalistikin poikkeavia arvoja. On hämmentävää, kuinka vähän ekonomistit ja poliittiset toimijat keskustelevat niistä menetelmistä, joilla rakenteellista työttömyyttä aiotaan mitata hallituksen politiikan onnistuneisuutta arvioitaessa.

    Kysynnän ja tarjonnan tase

    Tuotannon suhdannekuvaaja 2009:01–2019:07

     

    Suomen tehdasteollisuus 2012:01–2019:07

     

  • Heikki Taimio: Maailmantalouden kasvu nopeutuu hieman ensi vuonna

    Heikki Taimio: Maailmantalouden kasvu nopeutuu hieman ensi vuonna

    • Vain harvat maat vajoavat taantumaan
    • Kauppapoliittinen epävarmuus hälvenee
    • Korot alenevat
    • Elvytystoimien vaikutukset jäävät vaatimattomiksi

    Viime keväänä ennustimme, että maailmantalouden laskusuhdanne tasaantuu. Ilmassa oli tuolloin toiveikkuutta etenkin kauppapolitiikan suhteen, koska uusista tulleista oli pidättäydytty ja neuvottelut jatkuivat. Brexitiin eli Ison-Britannian EU-eroon odotettiin pikaista ratkaisua. EU:n uuden autojen päästömittauskäytännön aiheuttaman tuotantohäiriön arveltiin menevän nopeasti ohi, ja Kiinan elvytystoimien odotettiin vähitellen tehoavan. Keväinen optimismi näkyi monissa talousindikaattoreissa.

    Kesällä maailmantalouden näkymät synkkenivät uudelleen. Yhdysvaltain ja Kiinan väliset kauppaneuvottelut takeltelivat, ja kumpikin maa asetti lisätulleja. Kauppapoliittinen epävarmuus on nakertanut luottamusta ja odotuksia entistä enemmän, mikä näkyy vientitilauksissa, ulkomaankaupassa, investoinneissa ja vähitellen myös yksityisessä kulutuksessa. Brexit-ratkaisu siirtyi syksyyn. Autoteollisuuden vaikeudet etenkin Saksassa ovat jatkuneet odotettua paljon pitempään, ja Kiinan elvytystoimet ovat jääneet ennakoitua vaatimattomammiksi. Nämä kielteiset vaikutukset tuntuvat maailmantaloudessa vielä loppuvuoden aikana.

    Nyt on kuitenkin useita syitä ennustaa, että maailmantalouden laskusuhdanne taittuu vähitellen lievästi nopeammaksi kasvuksi ensi vuonna. Yhdysvallat ja Kiina ovat jo ottaneet askeleita kauppasodan lievittämiseksi. Presidentti Trump haluaa epäilemättä voittaa marraskuun 2020 vaalit ja pyrkinee sitä varten varmistamaan hyvän talouskehityksen, johon kauppasodan kärjistyminen ei sovi. Autoteollisuus selviää vaikeuksistaan hitaasti mutta varmasti. Saudi-Arabian tuotantokatkoksesta huolimatta öljy halpenee, kuten monet muutkin raaka-aineet. Uusia elvytystoimia on tulossa monissa maissa niin raha- kuin finanssipolitiikassakin.

    Talouskasvu hidastuu Yhdysvalloissa ja Kiinassa

    Yhdysvaltain talouskasvu on hidastumassa noin kolmesta prosentista noin kahteen prosenttiin. Ensi vuonna maa saattaisi vaipua jopa taantumaan, mikäli kauppapoliittisen tilanteen kärjistyminen jatkuisi ja kotitalouksien kulutusinto hiipuisi merkittävästi. Palkkakehitys on ollut toistaiseksi hyvää, mutta työllisyys on jo alkanut heikentyä, mikä näkyy aluksi selvimmin työtunneissa. Kauppataseen alijäämä paisuu ja teollisuustuotanto supistuu, mutta se on vain runsaat 10 prosenttia bkt:stä. Investointien ja yksityisen kulutuksen hidastuminen jäänee melko lieväksi. Keskuspankin odotetaan alentavan ohjauskorkoaan runsaalla prosenttiyksiköllä ensi vuoden loppuun mennessä. Myös finanssipolitiikan keveys tukee talouskasvua.

    Kiinan vienti on alkanut supistua kauppasodan myötä, ja tähän on vastattu antamalla maan valuutan heikentyä. Virallisesta 6,0–6,5 prosentin talouskasvutavoitteesta ei luovuta, mutta todellinen kasvuvauhti jää tämän alle. Kasvun lievä hidastuminen kyllä myönnetään ja hyväksytään. Raha- ja finanssipoliittinen elvytys on jäämässä heikommaksi kuin aiemmilla laskukausilla, koska viranomaiset pyrkivät samanaikaisesti hillitsemään yritysten ja paikallishallinnon velkaantumista.

    Euroalueen talouskehitys paranee vain vähän

    Ison-Britannian mahdollinen ero Euroopan unionista on edelleen ratkaisematta. Sitä koskevat odotukset ovat jo vaikuttaneet talouksiin Kanaalin molemmin puolin, kun tuotantoa on päätetty siirtää pois Isosta-Britanniasta ja tuotteita on hankittu varastoon. Riskiskenaariossa sopimukseton äkkiero aiheuttaisi Isossa-Britanniassa taantuman ja talouskasvun pienen hidastumisen muualla EU:ssa. Ennusteemme perustuu kuitenkin oletukseen, ettei ero toteudu. Odotusvaikutukset tuntuvat silti vielä jonkin aikaa.

    Autojen uudet päästöstandardit ja sähköautojen odottelu ovat johtaneet Saksan autoteollisuuden huomattaviin vaikeuksiin, joista toipuminen kestää yllättävän kauan. Tämä yhdessä kauppasotaan liittyvien ongelmien kanssa onkin viemässä Saksan taantumaan kuluvan vuoden toisella puoliskolla. Maassa on valmisteltu finanssipoliittista elvytyspakettia, jonka ennustetaan kuitenkin jäävän melko vaatimattomaksi, koska maa pitää kiinni tasapainoisen budjetin säännöstä. Saksan vaikeuksien on odotettu heijastuvan siitä riippuviin jäsenmaihin, mutta nämä vaikutukset ovat ainakin toistaiseksi jääneet melko vähäisiksi. Toisaalta Ranskan talouskehitys on ollut myönteisempää, ja Italian – vaikka onkin jo taantumassa – uusi hallitus on poistanut pelot uuden eurokriisin puhkeamisesta.

    Euroalueen talouskasvu yltää tänä vuonna 1,1 prosenttiin ja ensi vuonna 1,3 prosenttiin. Joissakin euroalueen indikaattoreissa on jo nähtävissä tasaantumista, mutta äskettäin nopeutunut korkojen aleneminen jatkuu (ks. kuviot). EKP:n tuoreiden rahapoliittisten toimien (ks. erillisteksti) ei ennusteta vaikuttavan talouskehitykseen merkittävästi. Inflaation ennustetaan jäävän alle 1,5 prosenttiin eli edelleen selvästi tavoitetasoa hitaammaksi. On syytä yhtyä EKP:n kantaan, että etusijalle olisi nyt asetettava finanssipoliittinen elvytys.

    Ruotsin vienti vetää vielä hyvin, mutta luottamusindikaattorit, työllisyys ja kotimainen kysyntä ovat heikentyneet. Jatkossa vienninkin kasvu hidastuu. Maan talouskasvu jää puoleentoista prosenttiin tänä ja ensi vuonna.

    Kauppasodasta on haittaa monissa maissa

    Kauppasota tai sen uhka hidastaa talouskasvua monissa maissa, ja tyypillisesti ne yrittävät vastata siihen keventämällä ainakin rahapolitiikkaansa. Rahapolitiikka on kuitenkin huono lääke tarjontasokkiin, jota tullit ja muut kaupan rajoitteet merkitsevät. Ne voivat katkoa kansainvälisiä arvoketjuja, joiden uudelleenorganisointi saattaa aiheuttaa arvaamattomia muutoksia eri maiden talouskehitykseen. Jotkut maat kärsivät niistä enemmän kuin toiset.

    Japanin talouskasvu on ollut alkuvuonna nopeampaa kuin viime vuoden lopulla, mutta se hidastuu vielä, koska vienti ja teollisuustuotanto heikkenevät. Kauppasotaa Yhdysvaltojen kanssa ei ole syttynyt, mutta kiistoja on Etelä-Korean kanssa. Maassa toteutetaan arvonlisäveron korotus kahdella prosenttiyksiköllä lokakuun alusta. Intiassa on viimeisen runsaan vuoden aikana tapahtunut yllättävän jyrkkä talouskasvun hiipuminen kotimaisen kysynnän heiketessä. Raha- ja finanssipoliittisen elvytyksen avulla tilannetta saataneen korjatuksi jonkin verran.

    Myös Venäjällä kasvu hidastui alkuvuonna kotimaisen kysynnän heiketessä yllättävän paljon, jääden tammi-kesäkuussa 0,7 prosenttiin. Taustalla on öljyn halpenemisen lisäksi alv:n korotus vuoden alussa. Vastoin odotuksia budjettialijäämiä on käytetty vararahastojen kasvattamiseen, mutta jatkossa maalla olisi mahdollisuuksia elvytykseen. Brasilia hyötyy Kiinan elvytyksestä, kauppasodasta ja valuuttansa devalvoitumisesta. Maa nousee vähitellen aiemmasta taantumasta.

    Kansainvälinen talous

    Euroalueen teollisuuden ja palvelujen yhdistetty ostopäällikköindeksi (Markit) kuukausittain 2012:01–2019:08 ja bkt:n muutokset (%) neljännesvuosittain 2012:1–2019:2

    10-vuotisten valtionlainojen korkoja eri maissa 2015:01–2019:08

  • Ilkka Kiema: Vienti kasvaa tänä vuonna reippaasti, ensi vuonna hitaammin

    Ilkka Kiema: Vienti kasvaa tänä vuonna reippaasti, ensi vuonna hitaammin

    • Lyhyen tähtäimen vienti-indikaattorit ovat yhä optimistisia
    • Meyer Turun telakka lisää tämän vuoden ja supistaa ensi vuoden vientikasvua
    • Heikko suhdannetilanne näkyy ensi vuoden viennissä
    • Tuonnin kasvu hiipuu

     

    Tilastokeskuksen kesäkuussa julkistamien ennakkotietojen mukaan viime vuoden viennin kasvu tarkentui alaspäin, ja se oli vain 1,1 prosenttia. Tuonnin kasvu oli kesäkuisen julkistuksen mukaan viime vuonna vahvaa, 4,1 prosenttia. Viennin hidas kasvu perustui lähinnä heikkoon loppuvuoteen, etenkin kolmanteen vuosineljännekseen, jona tavaravienti supistui vuoden 2017 vastaavasta ajankohdasta kolme ja puoli prosenttia. Kuluvan vuoden alkupuolella vienti näyttää jälleen palanneen kasvu-uralle. Sen sijaan tavaroiden ja palvelujen tuonti supistui kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, ja toisellakin neljänneksellä tavaratuonti kasvoi vain maltillisesti.

    Epävarmuus jatkuu ja painaa luottamusindikaattoreita

    Elinkeinoelämän keskusliiton uusimman (31.7.2019) suhdannebarometrin mukaan uusien vientitilausten määrä on supistunut edelliseen kyselyyn verrattuna, mutta lyhyen tähtäimen (seuraavaa kolmea kuukautta koskevat ja niitä seuraavia kolmea kuukautta koskevat) vientiodotukset ovat säilyneet melko vakaina. Myös teknologiateollisuuden yritysten vientitilauskanta on edelleen ennätyksellisen korkealla tasolla.

    Teollisuuden luottamusindikaattorin arvot ovat pudonneet viime vuoden lokakuusta alkaen jyrkästi, mikä kertonee osin epävarmuudesta. Tätä kirjoitettaessa Ison-Britannian parlamentti on keskeyttänyt toimintansa, eikä ole varmaa, myönnetäänkö Ison-Britannian Euroopan unionista eroamiselle eli ns. Brexitille jatkoaika, jota parlamentti on velvoittanut pääministerin anomaan. Yhdysvaltojen käynnistämä kauppasota ei ole päättynyt muttei myöskään kärjistynyt Yhdysvaltojen ja Kiinan tai muiden maiden välisen kaupan kokonaan halvaannuttavaksi kriisiksi.

    Jos Brexit toteutuu lokakuun lopussa, Ison-Britannian satamiin saattaa syntyä sekasorto ja sen ulkomaankauppa saattaa tilapäisesti romahtaa. Ennusteskenaariossamme kaoottista Brexitiä ei kuitenkaan tapahdu. Oletamme myös, että presidentti Trump pyrkii varmistamaan uudelleenvalintansa ja välttää siksi Yhdysvaltojen talouskasvua jarruttavia päätöksiä. Siksi oletamme myös, ettei Yhdysvaltojen käynnistämän kauppasodan maailmankauppaa supistava vaikutus muutu ennustejaksolla nykyistä dramaattisemmaksi.

    Alkuvuoden tiedot viittaavat lyhyellä tähtäimellä hyvään vientikasvuun

    Kuluvaksi vuodeksi ennustamamme viennin kasvua (4,0 prosenttia) voidaan pitää vientimaiden suhdannetilanteeseen nähden varsin vahvana ja ensi vuoden vientiennustettamme (2,0 prosenttia) ennustamamme suhdannetilanteen huomioon ottaen tavanomaisempana.

    Vahvan vientikasvun ennustamiseen kuluvalle vuodelle on useita perusteita. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tavaraviennin kasvu on ollut vuoden alkupuolella suhdannetilanteeseen nähden kohtuullista (1,9 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna), ja myös loppuvuoden 2018 heikkous nostaa kuluvana vuonna viennin prosentuaalista kasvua.

    Meyer Turun telakalta valmistuu kuluvana vuonna kaksi alusta, pienempi Mein Schiff 2 ja sitä suurempi Costa Smeralda, kun viime vuonna valmistuneita aluksia oli vain yksi, Mein Schiff 1. Kasvanut laivatuotanto riittää yksinään tuottamaan yli prosenttiyksikön lisäyksen kuluvan vuoden tavaravientiin. Ensi vuonna valmistuvia aluksia on vain yksi, Mardi Gras, mikä riittää yksinään supistamaan tavaravientiä vajaan prosenttiyksikön verran. Ennusteessamme tavaravienti kasvaa kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,5 prosenttia.

    Palveluvienti ja -tuonti ovat voimakkaasti vaihtelevia ja vaikeasti ennustettavia huoltotaseen eriä, ja niiden arvot päivittyvät usein huomattavan suurella viiveellä. Yksittäiset palveluerät saattavat etenkin liike-elämän palvelujen kohdalla olla niin suuria, että ne riittävät heiluttamaan dramaattisesti koko kansantalouden palveluviennin tai -tuonnin kasvuprosenttia.

    Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan palveluvienti kasvoi kuluvan vuoden toisella neljänneksellä 12 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Hurja luku tuskin kertoo palveluviennin trendinomaisesta kasvusta, mutta se on silti peruste olettaa, että kuluvan vuoden palveluviennin kasvu on huomattavan vahvaa. Ennusteessamme palveluviennin kasvu on kuluvana vuonna 5,0 ja ensi vuonna 3,0 prosenttia.

    Tuonnin kasvu hiipuu ja vaihtotase vahvistuu

    Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä tavaroiden tuonti yllättäen supistui. Tuonnin kasvu on usein aiemminkin supistunut laskusuhdanteissa vielä enemmän kuin bruttokansantuotteen kasvu, ja vastaavasti noususuhdanteissa tuonti on yleensä kasvanut bruttokansantuotetta nopeammin. Ennusteskenaariossamme tuonnin kasvu on ennustejaksolla maltillista, kuluvana vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna vain 1,0 prosenttia.

    Vientihinnat kasvoivat viime vuonna tuontihintoja nopeammin. Vientihintojen kasvua kiihdytti mm. sellun maailmanmarkkinahinnan voimakas kasvu (vuonna 2018 noin 17 %), mutta kuluvana vuonna sellun hinta on kääntynyt laskuun. Ennustamme myös öljyn hinnan alenevan kuluvana ja ensi vuonna, mikä alentaa tuontihintoja enemmän kuin vientihintoja. Emme ennusta vaihtosuhteessa tapahtuvan dramaattisia muutoksia, ja skenaariomme mukainen viennin tuontia nopeampi kasvu saa tavaroiden ja palvelujen taseen vahvistumaan ennustejaksolla.

    Vaihtotaseen vaje kasvoi viime vuonna voimakkaasti noin 3,7 miljardiin euroon tavaroiden ja palvelujen taseen heikkenemisen takia. Sitä vastoin ulkomailta saatavassa nettomääräisessä ensitulossa ei tapahtunut viime vuonna dramaattisia muutoksia. Ennusteskenaariossamme vaihtotaseen muutos perustuu ensi sijaisesti tavaroiden ja palvelujen taseen kehitykseen ensitulon muutosten sijasta. Arvioimme, että kuluvana vuonna vaihtotaseen vaje supistuu noin miljardiin ja että vaihtotase on ensi vuonna suunnilleen tasapainossa.

    Tavaroiden ja palveluiden vienti 2009:1–2019:2

    Tavaroiden ja palveluiden tuonti 2009:1–2019:2

    Teollisuuden luottamus ja teollisuustuotanto Suomessa 2009:01–2019:08

     

  • Sakari Lähdemäki: Hiipuva rakentaminen kääntää investoinnit laskuun vuonna 2020

    Sakari Lähdemäki: Hiipuva rakentaminen kääntää investoinnit laskuun vuonna 2020

    • Investoinnit kasvavat tänä vuonna 1,4 prosenttia ja supistuvat ensi vuonna prosentin
    • Rakentaminen kasvaa vielä tänä vuonna
    • T&K-investoinnit ovat supistuneet alkuvuonna

     

    Investoinnit kääntyivät kasvuun 2015 ja ovat kasvaneet siitä lähtien. Voimakkainta kasvu oli vuonna 2016, 8,6 prosenttia. Vuonna 2017 kasvua oli 5,2 prosenttia ja viime vuonnakin vielä 3,1 prosenttia. Ennusteemme mukaan investoinnit kasvavat varovaisesti vielä tänä vuonna, mutta vuonna 2020 hiipuva rakentaminen painaa investointien kasvuvauhdin negatiiviseksi. Viime kevään investointiennustetta tälle vuodelle on korjattu vähän alaspäin.

    Rakentamisen ennustetaan kasvavan tänä vuonna enää maltillisesti. Rakennusinvestoinnit ovat kasvaneet nyt vuodesta 2015 lähtien voimakkaasti. Tänä vuonna rakentaminen jatkaa edelleen kasvussa suurten pitkäkestoisten hankkeiden tukemana, mutta kasvu on jo hidasta. Myönnetyt rakennusluvat vähenivät viime vuonna merkittävästi, ja lasku on jatkunut tänä vuonna. Muun muassa tämän takia ennustamme, että vuonna 2020 rakennusinvestoinnit supistuvat.

    Vuoden 2019 maarakentamista heikentää liikenneverkon korjausvelan vähentämiseen kohdistuneen lisärahoituksen päättyminen. Näitä investointeja kasvattaa muun muassa kesäkuussa alkanut Raidejokerin rakentaminen. Vuonna 2020 valtion oletetaan jälleen lisäävän liikenneverkkoon kohdistuvia määrärahoja. Rakennus- ja liikenneverkkoinfrastruktuurin suuri korjausvelka lisää rakennusinvestointeja tulevaisuudessa.

    Kone- ja laiteinvestointien ennustetaan kasvavan maltillisesti vuosina 2019 ja 2020. Tätä tukee jatkuva talouskasvu ja se, että viime vuonna yhä useampi yritys ilmoitti tuotantokapasiteettia olevan liian vähän. Myös alkuvuonna näiden yritysten osuus on pysynyt pienenä niin teollisuudessa kuin rakentamisessakin. Näin ollen kone- ja laiteinvestoinnit lieventävät rakentamisen aiheuttamaa investointien supistumista vuonna 2020. Heikentyvät talousnäkymät kuitenkin vaimentavat näitäkin investointeja.

    Vielä keväällä näytti siltä, että T&K -investoinnit olisivat kääntyneet viime vuonna kasvuun pitkään jatkuneen supistumisen jälkeen. Tilastokeskuksen tarkentuneiden tietojen mukaan käänne tapahtuikin itse asiassa jo vuonna 2017. Näiden investointien pitkään jatkuneen vähenemisen taustalla oli suurelta osin Nokian toimintojen supistuminen Suomessa. Nyt T&K-intensiivinen elektroniikkateollisuus näyttäisi kääntyneen kasvu-uralle. Tästä huolimatta tämän hetken tietojen perusteella nämä investoinnit ovat jälleen supistuneet kuluvan vuoden kahden ensimmäisen neljänneksen aikana. T&K-investointeja on kuitenkin viime vuosina revisioitu huomattavasti ylöspäin, ja ennustammekin, että T&K-investoinnit kasvavat vuosina 2019 ja 2020 kohtuullisesti mutta kuitenkin keväistä ennustettamme vaimeammin.

    Investoinnit alaerittäin 2009–2020

  • Hannu Karhunen: Työllisyyden kehitys jumittaa

    Hannu Karhunen: Työllisyyden kehitys jumittaa

    • Työttömyysasteen lasku on pysähtynyt
    • Työvoiman ulkopuolelta ei merkittävää apua työllisyysasteen kehitykseen
    • Työtuntien määrällä mitattu työllisyys kasvaa maltillisesti
    • Syksyn palkkaneuvottelut aiheuttavat epävarmuutta ansiotason ennusteeseen

     

    Työllisyys kohentui viime vuosina nopeasti talouskasvun myötä. Lisäksi työvoiman ulkopuolelta siirryttiin sankoin joukoin työvoimaan vuoden 2017 viimeisen puoliskon jälkeen ja vielä vuonna 2018. Työllisyyden nopeahko kehitys on kuitenkin hidastunut huomattavasti kuluvan vuoden aikana. Arvioimme työttömyysasteen jäävän tänä vuonna 6,6 prosenttiin ja 6,7 prosenttiin vuonna 2020.

    Työllisyystoimenpiteiden toimivuus on epävarmalla pohjalla

    Hallitus on asettanut tavoitteeksi saavuttaa 75 prosentin (rakenteellinen) työllisyysaste vuoteen 2023 mennessä. Ministeriön asettamat työryhmät etsivät keinoja, joilla tähän tavoitteeseen voitaisiin päästä. Mahdollisten uusien toimenpiteiden työllisyysvaikutusta ennustevuosien 2019 ja 2020 aikana voidaan pitää vähäisinä. Rakenteellisten toimenpiteiden mahdolliset vaikutukset näkyisivät työllisyydessä aikaisintaan vuonna 2021.

    Hallituksella ei ole myöskään käytössä toimivia työvoimapoliittisia työkaluja, joiden avulla voitaisiin vaikuttaa yksityisen sektorin nettotyöllisyyteen nopealla aikataululla. Esimerkiksi palkkatuen käytön laajentamisella voidaan todennäköisesti vaikuttaa tilastoitujen työttömien määrään tilapäisesti, mutta tuen lopullinen vaikuttavuus ja kustannustehokkuus selviää vasta tukijakson jälkeen. Tutkimuskirjallisuuden perusteella ei ole realistista olettaa, että palkkatuella saavutettaisiin suuria pysyviä vaikutuksia nettotyöllisyyteen (ks. erillisteksti).

    Arvioimme työllisyysasteen jäävän 72,6 prosenttiin vuonna 2019 ja nousevan vain marginaalisesti seuraavana vuonna 72,7 prosenttiin. Talouden kasvun hidastuminen voi myös johtaa siihen, että työvoimasta siirrytään aikaisempaa useammin työvoiman ulkopuolelle, kuten opiskelemaan. Arviomme mukaan ennustejakson aikaiset nettomuutokset ovat kuitenkin melko pieniä.

    Palkkaneuvottelut määräävät ansiotason suunnan

    Ansiotasoindeksin kehitys määräytyy sopimuspalkkojen lisäksi liukumista. Viime kierroksella palkankorotusten yleiseksi linjaksi muodostui yhteensä 3,2 prosentin korotus, joka oli tarkoitus toteuttaa vuosina 2018 ja 2019. Kalenterivuosille jaetut korotukset (1,6 prosenttia) eivät kuitenkaan astuneet voimaan heti vuoden 2018 alussa, minkä vuoksi palkankorotukset kumuloituvat voimakkaammin vuodelle 2019. Arvioimme ansiotasoindeksin kasvavan kuluvana vuonna 2,7 prosenttia.

    Syksyn aikana alkavat palkkaneuvottelut ja julkisen sektorin lomarahojen leikkauksien palautukset vaikuttavat ensi vuoden ansiotasokehitykseen. Oletamme ennusteemme pohjalle samankaltaiset sopimuskorotukset kuin edellisellä kierroksella. On myös todennäköistä, että tämän palkkakierroksen korotukset astuvat voimaan vasta viiveellä eivätkä heti kalenterivuoden alusta. Arvioimme liukumien myös jäävän lähelle kuluvan vuoden arvoa, jolloin ansiotaso nousee 2,1 prosenttia vuonna 2020.

    Lisäksi ennusteessa oletetaan, että julkinen ja yksityinen sektori irtaantuvat kiky-sopimuksen työajan pidennyksestä. Tämä vähentää tehtyjä työtunteja ja nostaa keskituntiansioita noin prosentin vuonna 2020. Toisaalta tämä vaikutus kumoutuu osin sillä, että vuonna 2020 on kolme työpäivää enemmän kuin vuonna 2019. Arvioimme palkansaajien tehtyjen työtuntien kasvavan 1,1 prosenttia kuluvana vuonna ja 0,9 prosenttia ensi vuonna. Keskituntiansiot nousevat 2,3 prosenttia vuonna 2019 ja 1,9 prosenttia vuonna 2020.

    Työmarkkinoiden keskeiset luvut

    Ansiotasoindeksi, sopimuspalkkaindeksi ja liukumat 2007–2020

  • Julia Niemeläinen: Heikkenevä suhdanne ja talousnäkymien epävarmuus hidastavat yksityisen kulutuksen kasvua ja hintojen nousua

    Julia Niemeläinen: Heikkenevä suhdanne ja talousnäkymien epävarmuus hidastavat yksityisen kulutuksen kasvua ja hintojen nousua

    • Kuluttajahintojen nousu hidastuu
    • Kuluttajien luottamus heikkenee
    • Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu ja säästämisaste nousee

     

    Arvioimme kuluttajahintojen nousevan tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,0 prosenttia. Yksityinen kulutus kasvaa arviomme mukaan 1,0 prosenttia tänä vuonna ja 0,9 prosenttia vuonna 2020.

    Kuluttajaluottamus heikkenee ja säästämisaste nousee

    Vuoden 2019 aikana yksityisen kulutuksen kasvu osoittaa hidastumisen merkkejä huolimatta siitä, että palkkojen ja kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu jatkuu melko voimakkaana. Yksityisen kulutuksen kasvu vuoden takaisesta on ollut alkuvuonna 2019 huomattavasti edellisvuosia hitaampaa, ja Tilastokeskuksen uudistettu kuluttajien luottamus­indikaattori on heikentynyt kuluvan vuoden aikana. Erityisesti kuluttajien luottamus Suomen talouteen on laskenut. Oman talouden nykytilanne nähdään edelleen hyvänä, mutta luottamus omaan talouteen 12 kk:n päästä on laskenut ja työttömyyden uhkan omalla kohdalla katsotaan nousseen. Samalla kun yksityisen kulutuksen kasvu on hidastunut, on säästämisaste kääntynyt alkuvuonna lievästi positiiviseksi, ja ajankohdan otollisuus säästämiseen nähdään hyvänä.

    Ennusteemme mukaan yksityisen kulutuksen määrä kasvaa 1,0 prosenttia kuluvana vuonna ja 0,9 prosenttia vuonna 2020. Yksityisen kulutuksen kasvua hidastaa vuonna 2020 talouden epävarmuuden lisäksi työttömyysasteen kääntyminen nousuun ja kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvun hidastuminen. Mikäli talousnäkymien heikkeneminen jatkuu, se heijastuu kotitalouksien luottamukseen ja kasvattaa säästämisastetta matalasta korkotasosta huolimatta. Ennustamme kotitalouksien säästämisasteen kääntyvän positiiviseksi kuluvana vuonna ja olevan 0,3 prosenttia vuonna 2019 ja 0,9 prosenttia vuonna 2020.

    Kuluttajahintojen nousu hidastuu hieman

    Talouden ja kulutuskysynnän kasvun hidastuminen vähentää painetta kuluttajahintojen nousulle. Vielä vuonna 2019 palkkasumman kasvu lisää kuluttajien ostovoimaa ja tukee kuluttajahintojen nousua pitäen inflaation 1,1 prosentissa. Vuonna 2020 suhdanteen heikkeneminen painaa hintainflaation yhden prosentin tuntumaan.

    Kuluttajahintojen nousua hillitseviä tekijöitä on mm. kansainvälisen kaupan kasvun hidastuminen, joka hillitsee raaka-aineiden hintojen kehitystä. Ennustamme öljyn hinnan vuonna 2019 alkaneen laskun jatkuvan myös vuoden 2020 aikana, mikä heikentää mm. liikenteen kustannusten nousua. Ennusteemme mukaan hintojen nousua tukee tiettyjen suurten erien kuten vuokrien ja sähkön hinnan nousun jatkuminen sekä toisaalta pieni- ja keskituloisiin kohdistuva ansiotuloverotuksen kevennys, joka kannattelee kuluttajien ostovoimaa.

    Kuluttajien luottamus 2018:01–2019:08

    Yksityinen kulutus ja säästämisaste 2009–2020

    Kuluttajahintojen muutokset 2009–2020

  • Elina Pylkkänen: Heikolta näyttää

    Elina Pylkkänen: Heikolta näyttää

    • Talouskasvu ei ole vieläkään kuitannut alijäämää
    • Veropolitiikan linja säilyy, vaikka hallitus vaihtui
    • Verohallinnon toimeenpanemat uudistukset aiheuttivat kunnille kassavajeen
    • Kunnat korottavat veroprosenttejaan

     

    Valtiontaloudessa ei yllätyksiä

    Valtiontaloudessa näkyvät edelleen finanssi- ja eurokriisin jälkeiset, alijäämää kasvattaneet epätasapainon jäänteet, vaikka talous kasvaa viidettä vuotta peräkkäin ja usean vuoden menokuri on kerryttänyt pysyvää solakoitumista valtiontalouden menopuolelle. Alijäämää on ylläpitänyt tulojen hidas karttuminen, koska veropolitiikka on ollut keventävää viime vuosina.

    Kokonaisveroaste on tippunut lyhyessä ajassa kahdella prosenttiyksiköllä vuodesta 2016, jolloin se oli 44,1 prosenttia. Muutokset kokonaisveroasteessa kertovat verotuksessa tapahtuvista muutoksista, sillä talouskasvu on ollut kyseisinä vuosina vakaasti lähes 3 prosenttia.

    Vaikka työn verotusta on kevennetty vuosi toisensa perään ja vaikka työllisyys on kasvanut ennätystahtia vuodesta 2016 lähtien, eivät kulutukseen kohdistuvat verot ole kompensoineet tuloverotuksen kevennyksiä verokertymissä. Ansiotulojen veropohjasta tosin noin kolmannes on etuus- ja eläketuloja, joiden kasvua on jarrutettu indeksijäädytyksillä monena vuotena peräkkäin.

    Kuluvan vuoden osalta ei valtion tuloissa eikä menoissa tapahdu suuria muutoksia verrattuna vuoteen 2018. Ensi vuoden tulojen ja menojen kehitys riippuu kesällä työnsä aloittaneen hallituksen vielä sopimatta olevasta aikataulusta kaavailluissa menolisäyksissä, investoinneissa sekä toisaalta verotuksessa. Ennusteessa oletamme päätösperäisten menojen kasvavan jo ensi vuonna yli miljardilla eurolla, jolloin osa hallitusohjelmaan kirjatuista menolisäyksistä tulee toteutettavaksi vasta myöhemmin hallituskaudella.

    Veropolitiikassa pääministeri Rinteen hallitus näyttää olevan hyvin samoilla linjoilla edeltäjänsä kanssa. Työn verotusta ollaan keventämässä ja haitta- ja muita kulutusveroja puolestaan kiristämässä. Vuodelle 2020 kaavaillut veroperustemuutokset eivät kevennysten eikä kiristysten osalta ole kovinkaan merkittäviä. Siten valtiovarainministeri Lintilän peräänkuuluttama ennustettavuus ja jatkuvuus on verotuksen osalta toteutumassa talouspolitiikassa.

    Kunnilta jää miljardi saamatta

    Kuntasektorin budjettitasapainoa ovat horjuttaneet viime hallituskaudella toteutunut kiky-sopimus ja voimakkaasti eteenpäin jyrätty sote-uudistus. Toisaalta edellytykset tasapainoon ovat periaatteessa olleet hyvät, sillä kuntien vuosituloista noin 20 miljardia euroa kertyy ansiotuloveroista ja siten työllisyyden kasvu ja työttömyyden väheneminen ovat kuntatalouden kannalta erittäin keskeisiä.

    Kiky-sopimus leikkasi erityisesti kunnallisveron tuottoa. Verotuloja vähensi yli puolen miljardin euron veronkevennys, josta pääsivät osallisiksi myös eläkeläiset. Niin ikään julkisen sektorin työntekijöiden lomarahaleikkaus ja palkansaajien sotu-maksukorotukset leikkaavat kunnallisverotuottoa. Vuonna 2018 kunnallisveron tuotto aleni lähes kahdella prosentilla työllisyyden ennätyksellisestä kasvusta huolimatta. Palkansaajien sotu-maksut nousevat edelleen vuosittain aina vuoteen 2020 saakka, ja lomarahaleikkausten on määrä jatkua vuoteen 2019 saakka, vaikka niitä onkin kompensoitu nk. kertaerillä. Myöskään vastaavasti työnantajien alennetut sotu-maksut, jotka lähtökohtaisesti kasvattavat puolestaan yritysten verotettavaa tuloa, eivät täysimääräisesti kartuta kuntien kassaa, sillä kuntien osuus yhteisöverotuotosta on noin 30 prosenttia ja valtion noin 70 prosenttia.

    Kiky-sopimukseen sisältyneet lisätunnit puolestaan leikkasivat kuntien valtionosuuksia, mitä perusteltiin sillä, että lisätunnit vähensivät kuntien tarvetta työvoimalisäyksiin. Myös lomarahaleikkaukset ja työnantajien alennetut sotu-maksut leikkasivat valtionosuuksia vastaavalla laskennallisella summalla.

    Vaikka sote-uudistusta ei toteutettukaan viime hallituskaudella, valmistautuivat kunnat eri tavoin tulevaan muutokseen, koska lähtökohtana oli se, että sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyisi kunnilta kokonaan pois ja vastuun ottaisivat perustettavat maakunnat. Monissa kunnissa investoitiin suuriin terveyskeskus- ja sairaalahankkeisiin, jotta alueen palvelutuotanto olisi turvattu jatkossakin. Rakennusinvestoinnit näkyivät selvänä piikkinä myönnetyissä rakennuslupahakemuksissa ja aloitetuissa rakennusprojekteissa. Joissakin kunnissa puolestaan pidättäydyttiin kokonaan kyseisen hallinnonalan kehittämisestä ja tarpeellisistakin satsauksista.

    Vuosi 2019 ei tuo helpotusta kuntatalouteen, vaikka työllisyysaste on korkeampi kuin koskaan 90-luvun laman jälkeen. Tuloverotilitykset kuntasektorille ovat kuluvana vuonna noin miljardi euroa vähemmän kuin 2018, eivätkä kunnat ole pystyneet ennakoimaan menetystä ja varautumaan siihen. Verohallinnon ilmoituksen mukaan tilitysten vaje johtuu tämän vuoden alussa tapahtuneesta ennakonpidätysmenettelyn muutoksesta ja tulorekisterin käyttöönottoon liittyvistä ongelmista. Ongelma on vakava, sillä kuluvan vuoden tulomenetystä kasvattavat edelleen vielä veronpalautukset, jotka peritään kunnilta loppuvuonna. Vaikka kyseessä ei sinänsä olekaan tulojen väheneminen kuntasektorilta, lisäävät tälle vuodelle kasaantuvat tilitysviiveet kuntien velanottoa hallinnollisten virheiden vuoksi.

    Vuonna 2020 kuntien talous vahvistuu osaltaan Verohallinnon virheiden korjaantumisen vuoksi ja toisaalta myös siksi, että alustavien tiedustelujen mukaan yli 80 kuntaa aikoo nostaa kunnallisveroprosenttia. Myös kuntien valtionosuuksien indeksijäädytys loppuu ensi vuoden alusta, mikä kasvattaa valtionosuuksia noin miljardilla eurolla.

    Sosiaaliturvarahastot edelleen plussalla

    Sosiaaliturvarahastojen talouden ennustetaan vahvistuvan edelleen. Sosiaalivakuutusmaksujen perustana oleva palkkasumma kasvaa 3,5 prosenttia tänä ja ensi vuonna, koska työllisyys kasvaa ja ansiotaso nousee. Myös eläkerahastojen sijoitustuottojen ennustetaan kasvavan heikohkon vuoden 2018 jälkeen.

    Eläkemenot kasvavat eläkeläisten määrän ja eläkekarttuman vuoksi, vaikkakin työeläkkeiden indeksikorotukset jäävät mataliksi hitaan inflaation vuoksi. Sen sijaan työttömyysturva- ja muut sosiaaliturvaetuudet ovat vuodesta 2016 lähtien alentuneet työttömyyden pienentyessä. Verrattuna eläkemenoihin näiden osuus on kuitenkin vain vajaa viidennes.

    Sosiaaliturvarahastojen tulon ennakoidaan kasvavan hieman menoja nopeammin, ja sektorin ylijäämä on noin 1,6 prosenttiin suhteessa bkt:en.

    EDP-velkasuhteessa ei muutosta

    Koko julkisen talouden velkaantumista kuvaava nk. EDP-velka on nyt jo 60 prosentin viiterajan alapuolella. Velkasuhde taittui itse asiassa jo vuonna 2016. Ennusteemme mukaan julkisen talouden sulautettu velka suhteessa bkt:en olisi 58,7 prosenttia tänä vuonna ja lähes samalla tasolla myös ensi vuonna.

    Myös julkisyhteisöjen alijäämä pienenee koko ajan talouskasvun jatkuessa. Vaikka valtio ja kunnat jäävät selvästi vielä tänä ja ensi vuonna alijäämäisiksi, paikkaa sosiaaliturvarahastojen ylijäämä em. sektorien alijäämää siten, että julkisyhteisöjen yhteenlaskettu rajoitusjäämä nousee lähelle nollaa tänä vuonna ja pysyttelee nollan tuntumassa myös ensi vuonna.

    Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä % bkt:sta 2009–2020

    Julkisen talouden keskeisiä lukuja

Erillisartikkelit

SAKARI LÄHDEMÄKI

Tuotannollisten investointien investointiaste Suomessa ja kilpailijamaissa

HEIKKI TAIMIO

EKP:n rahapolitiikka: iso sinko vai vesipyssy?

HANNU KARHUNEN

Toimiiko palkkatuki?