Kotitalousvähennysraporttimme keskustelun jatkoksi

PT-blogi Tuomas Kosonen, Jarkko Harju

Valtioneuvoston kanslialle tekemästämme kotitalousvähennyksen vaikutuksia koskevasta raportista on keskusteltu aktiivisesti. Tämä on ymmärrettävää, sillä kyseessä on varsin mittava verovähennys, jonka laajuus on miltei 500 miljoonaa euroa ja vähennyksen saajia on useita satoja tuhansia suomalaisia vuosittain. Kotitalousvähennyksen tavoitteet ovat olleet selvät: lisätä työllisyyttä ja kitkeä harmaata taloutta. Vähennys on ollut käytössä Suomessa parikymmentä vuotta ja aiempaa tutkimusta sen vaikuttavuudesta luotettavilla tutkimusasetelmilla ei ole tehty. Toisaalta monella päättäjällä ja kansalaisella on ollut käsitys siitä, että kotitalousvähennys olisi tehokas keino lisätä palvelujen kulutusta ja siten työllisyyttä, sekä vähentää harmaata taloutta. Tilaus tutkimukseen pohjautuvalle tiedolle kotitalousvähennyksen vaikuttavuudesta on ollut suuri.

Tutkimustulostemme mukaan kotitalousvähennys näyttää jäävän vajaaksi sille asetetuista tavoitteista. Se ei näytä lisäävän merkittävästi palveluiden kulutusta tai palvelualojen työllisyyttä, eikä se vähennä harmaata taloutta. Tulosten julkistus keräsi suuren huomion ja osa reaktioista on ollut melko kriittistä tutkimustamme kohtaan. HS:n artikkelissavastaamme joihinkin yleisimpiin julkisesti esitettyihin huolenaiheisiin tutkimuksesta. Tutkimuksemme ei ole aukoton todistus kotitalousvähennyksen kaikista vaikutuksista. Kaikki tutkimukset sisältävät joukon oletuksia ja heikkouksia, niin nytkin. Toisaalta tässä käytetty aineisto, asetelma ja menetelmä antavat aiheen sellaisiin johtopäätöksiin, jotka teimme, eikä esitetty kritiikki merkittäviltä osin muuta tätä. Kotitalousvähennyksen vaikutuksista ei myöskään ole sellaisia vastaavilla menetelmillä tehtyjä tuloksia, jotka olisivat ristiriitaisia meidän tulostemme kanssa. Alla vastaamme vielä muutamiin perusteltuihin argumentteihin tutkimustamme kohtaan.

Miksi tutkimme kotitalousvähennyksen käyttöönottoa Ruotsissa?

Päätuloksemme liittyvät kotitalousvähennyksen käyttöönottoon Ruotsissa vuonna 2007. Siellä vähennys otettiin käyttöön merkittävän kokoisena ja sen verran myöhemmin kuin Suomessa, että käytettävissä oli aineistoja tämän muutoksen vaikutusten tutkimiseksi. Tutkiessamme Ruotsin kotitalousvähennyksen käyttöönottoa siivousalalla pystymme mielestämme hyvin kuvaamaan tilannetta, jossa kotitalousvähennyksen olemassaolo ei ole vielä lisännyt palveluiden käyttöä tai vähentänyt harmaata taloutta. Vertailemalla Ruotsin siivousalan yrityksiä Suomen vastaavan alan yrityksiin voimme eristää kotitalousvähennyksen vaikutukset muista palvelujen käyttöön liittyvistä trendeistä.

Tutkimuksen tulos on tehty kvasikokeellisella menetelmällä, joka on luotettava ja jota käytetään usein kansainvälisessä huipputason tutkimuksissa. Vaihtoehtoisia menetelmiä olisi toki ollut monia muitakin. Olisimme voineet esimerkiksi tehdä kyselyn vähennyksen vaikutuksista yrittäjille ja ihmisille, tarkastella aggregaattilukuja vähennyksen käytöstä ja eri toimialojen tunnuslukuja yli ajan, tai mallintaa kotitalousvähennyksen vaikutuksia pelkästään talousteoriaan pohjautuen. Tieteen eturintaman käytäntöjen mukaisesti kvasikokeellinen menetelmä oli kuitenkin paras tapa tehdä tämä tutkimus. Näin tehtynä tutkimuksen päätulosten tulkinta on melko varmalla pohjalla ja lisää aidosti tietämystämme kotitalousvähennyksen vaikutuksista. Tutkimustuloksemme ovat myös linjassa viimeaikaisen tutkimuskirjallisuuden kanssa, jossa on tutkittu verotuksen ja tulonsiirtojen aiheuttamia käyttäytymisvaikutuksia, jotka ovat usein varsin pieniä.

Akateeminen kritiikki

Julkisuudessa on myös käyty akateemista keskustelua tutkimuksesta. Kritiikin esittäminen kuuluu akateemiseen keskusteluun ja tieteen tekemiseen. Ulkopuolisten voi olla vaikea tietää kuinka vakavista puutteista on kyse. Pahimmillaan yksityiskohdista käyty väittely voi johtaa siihen, etteivät päättäjät tai suuri yleisö usko tieteellisesti pätevästi tehtyjen tutkimusten tuloksiin. Monet tutkimuksestamme esitetyistä kommenteista ovat oivaltavia, mutta ne eivät vaikuta tutkimuksemme päätuloksiin. Alla vastauksemme muutamaan yksityiskohtaiseen akateemiseen huolenaiheeseen.

Yksi yksityiskohtainen kritiikki tutkimustamme kohtaan on, että tarkasteluaikaväli ei ole kovin pitkä. Tarkasteluperiodi rajoittuu yleensä muutaman vuoden mittaiseksi sellaisessa tutkimuksessa, joka hyödyntää luonnollisia koeasetelmia ja pystyy siten paljastamaan esimerkiksi verojen vaikutuksen tutkittavaan muuttujaan. Vaikka vertailuasetelmista on paljon hyötyä, eikä kausaalisia tuloksia verotuksen tai tulonsiirtojen vaikutuksista usein pystytä ilmankaan tekemään, on niissä heikkoutena, että asetelma ei yleensä toimi hyvin pidemmällä aikavälillä. Ongelmana on, että koeryhmään ja vertailuryhmään alkaa vaikuttamaan muutkin tekijät kuin vain tutkittu muutos. Tässäkin tapauksessa vuonna 2009 alkanut finanssikriisi sotkee tarkastelua pidemmällä aikavälillä, mikä on avoimesti itse artikkelissa kerrottu. Kritiikki osuu tässä siinä oikeaan, että emme voi varmasti sanoa miten kotitalousvähennys vaikuttaa pidemmällä aikavälillä. On kuitenkin mielestämme rohkeaa väittää ilman lisätodisteita, että pidemmän aikavälin vaikutukset olisivat mittavia.

Toinen kritiikki on kohdistunut siihen, pitäisikö kotitalousvähennyksen edes näkyä merkittävänä muutoksena toimialan liikevaihdossa. Ruotsissa kotitalousvähennyksen käyttöönoton yhteydessä palvelun työn osuudesta sai vähentää 50 % verotuksessa. Se on melko merkittävä muutos kuluttajien kannustimissa ostaa palveluita, kun tiedetään vielä, että kuluttajahintaindeksin mukaan kuluttajahinnat eivät merkittävästi nousseet. Tällöin siis kuluttajat saivat merkittävän alennuksen kotitalousvähennyksen alaisten palveluiden hintaan vähennyksen jälkeen. Tutkimuksessa tarkastelemme yrityskohtaisella aineistolla lisääntyykö kotitalousvähennyksen muutoksen myötä toimialalla toimivien yritysten myyntien arvo suhteessa aiempaan. Näin suuren kannustimen muutoksen pitäisi näkyä selvänä muutoksena tarkastelluissa myyntien määrissä, jos kuluttajat reagoisivat kannustimiin herkästi, esimerkiksi kysynnän hintajoustolla yksi. Myytyjen palveluiden määrän seurauksena myös yritysten välituotteiden käyttö kasvaisi, mikäli palveluita tuotettaisiin selvästi enemmän. Emme kuitenkaan havaitse mitään tällaisen mittaluokan kasvua myyntien tai välituotteiden kehityksessä. Siten voimme sulkea pois sen kokoiset vaikutukset, jotka saisivat kotitalousvähennyksen näyttämään tehokkaalta toimelta työllisyyden lisäämiseksi tai harmaan talouden torjumiseksi. Myönnämme toki, että virhemarginaaliin mahtuu silti vaikutuksia, mutta varsin pieniä.

Yllä esitetty kritiikki on saattanut seurata huomiosta, että aggregoituna toimialalle, kotitalousvähennyksen määrä on vain pieni osa toimialan yritysten liikevaihdosta. Tätä suhdelukua tarkastellessa on hyvä pitää mielessä, että vähennys on vain osa työn osuudesta, eli 50% vähennyksellä työn hinta on kaksi kertaa vähennyksen määrä. Lisäksi liikevaihto sisältää paljon muitakin eriä, kuten muita kotitalousvähennyksen alaisia tuotettuja palveluita ja tarvikkeet palveluiden tuottamiseen. Toimialalla osa yrityksistä tekee muutakin liiketoimintaa kuin tarjoaa kotitalouksille palveluita. Näistä syistä vähennyksen käytön ja liikevaihdon suhdeluku jää toimialalla joka tapauksessa pieneksi. Tämä aggregaattitarkastelu ei tarkoita, että yritystason tarkastelussamme suuretkin kuluttajareaktiot johtaisivat pieneen yritysten myyntien muutokseen vakioituna kiinteät vaikutukset. Päinvastoin yllä kuvatun mukaisesti suurilla kuluttajareaktioilla tarkastellut myynnit muuttuisivat paljon.

On myös arveltu, että tutkimuksestamme jää jotain oleellista pois, jos ihan kaikki kotitalouspalveluita tarjoavat yritykset eivät ole toimialaluokitukseen perustuvien rajausten vuoksi tutkimuksessa. Olemme kuitenkin varmistaneet, että tutkimuksemme kattaa relevantin osan yrityksistä vertailemalla yrityksiä ja rekisteristä ilmeneviä kotitalousvähennyksiä, joissa ilmoitetaan yritys, jolta palvelut on ostettu. Kritiikki on siinä oikeassa, että tutkimuksesta jää varmasti yrityksiä pois, jotka ovat tarjonneet vähennykseen oikeuttavia palveluita. Koska tutkimuksemme kuitenkin sisältää suuren osan kaikista kotitalouspalveluita siivous- tai remonttialalla tarjoavista yrityksistä, ja näiden piiristä ei löydy vaikutusta, emme näe syytä olettaa, että muiden tutkimuksen ulkopuolelle jääneiden yritysten piirissä vaikutus olisi merkittävästi erilainen.

On myös esitetty, että kotitalousvähennyksen vaikutuksia olisi jo tutkittu Ruotsissa, joten tutkimuksemme ei siten olisi kovin merkittävä kontribuutio. Aiemmat tutkimukset siellä eivät kuitenkaan hyödynnä kotitalousvähennyksen käyttöönottoa siellä niin kuin me teemme. Ne eivät siis hyödynnä yllä mainostettua kvasikokeellista asetelmaa, jonka vuoksi tuloksista ei voi tehdä kausaalisia päätelmiä. Yhdessä mainitussa ruotsalaisessa selvityksessä kuvaillaan minkälaiset kotitaloudet käyttävät vähennystä tai mitä taustaominaisuuksia palvelualojen työntekijöillä on. Toisessaselvityksessä puolestaan vertaillaan yrityksiä, jotka ovat hyödyntäneet palveluita muihin yrityksiin. Tutkimusasetelma sisältää merkittävän endogeenisuusongelman, jonka vuoksi tuloksista ei voi tulkita syy-seuraussuhteina.

Seuraavat askeleet

Kotitalousvähennys näyttää herättävän suuria tunteita. Tästä ainakin tietää, että olemme onnistuneet tekemään tärkeää tutkimusta. Tutkimukseen kuuluu, että tulokset julkaistaan sellaisena kuin ne ovat, vaikka on ennakoitavissa, että kaikki eivät tule pitämään tuloksista, ja näin olemme tehneet. Olemme saaneet paljon hyviä kommentteja tutkimuksestamme. Kiitos näistä kommenteista! Ne auttavat meitä jatkotyössämme paremmin jäsentämään tuloksemme ja analyysimme. Seuraavana tavoitteena on ottaa ne tarkasti huomioon ja lähettää tutkimuksemme ehdolle vertaisarvioituun aikakausikirjaan.

Linkit:

https://www.riksrevisionen.se/download/18.185dfea217042689a765851c/1581941851838/RiR%202020_02%20Anpassad.pdf

https://www.tillvaxtanalys.se/download/18.62dd45451715a00666f207d8/1586366207527/PM_2019_08_1_utvärdering%20av%20rut-avdraget.pdf