Pitkäaikaistyöttömyyden kasvuun puututtava

PT-blogi Merja Kauhanen

Viime vuosi oli synkkä Suomen työmarkkinoilla. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen vuositilaston mukaan työllisten määrä väheni 74 000 hengellä viime vuonna ja työllisyysaste laski 2,3 prosenttiyksikköä 68,3 prosenttiin. Vastaavasti työttömyysaste nousi 6,4 prosentista 8,2 prosenttiin. Suhteutettuna kokonaistuotannon lähes kahdeksan prosentin supistumiseen työllisyyden vähenemistä voidaan kuitenkin luonnehtia yllättävän pieneksi. Esimerkiksi Ruotsissa kokonaistuotanto supistui viime vuonna lähes 5 prosenttia, mikä on selvästi vähemmän kuin Suomessa, mutta työttömyysaste nousi jopa hieman enemmän kuin Suomessa. Yksi tekijä kehityksen taustalla oli lomautusten runsas käyttö, joka osaltaan hillitsi työttömyyslukujen nousua.

Odotetusti ja valitettavasti tammikuun työvoimatutkimuksen luvut kertovat työllisyyskehityksen jatkaneen heikentymistään tämän vuoden alussa. Työllisiä oli 87 000 vähemmän vuoden takaiseen verrattuna ja työttömien määrä nousi 250 000:een. Työttömyysaste oli puolestaan 9,5 prosenttia, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan erilaisten lomautusten piirissä oli noin 68 000 ihmistä. Jos osa näistä lomautuksista muuttuu irtisanomisiksi, työttömyysluvut voivat rumentua entisestään.

Työllisyyskehityksen kannalta on merkitystä, lähteekö työllisyyskehitys heikkenemään voimakkaammin myös palvelualoilla tänä vuonna. Tämä heikentyminen kurittaisi voimakkaammin naisten työllisyyttä. Viime vuonnahan työllisyyden heikkeneminen kohdistui selvästi eniten teollisuuteen ja rakentamiseen, jotka ovat voimakkaasti miesvaltaisia toimialoja. Tammikuun työvoimatutkimuksen lukujen mukaan työllisten määrä oli vähentynyt teollisuuden ja rakentamisen ohella eniten kaupan alalla sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa eli aloilla, jotka työllistävät myös paljon naisia.

Huolestuttavaa uusissa luvuissa on myös se, että työttömyyden kasvun ohella pitkäaikaistyöttömien määrä eli yli vuoden työttömänä olleiden määrä on kasvussa. Ossi Korkeamäen ja Tomi Kyyrän tutkimuksen mukaan monelle irtisanotulle irtisanominen 1990-alun laman aikana merkitsi ei ainoastaan ansiotulojen menetystä, vaan myös syrjäytymistä työmarkkinoilta pitkäksi aikaa tai pysyvästi. Juuri työttömyyden pitkittyminen heikentää työllistymismahdollisuuksia jatkossa ja lisää syrjäytymisriskiä. Siksi tarvitaankin työllisten työssä pysymistä tukevien politiikkatoimien ohella myös niitä toimia, joilla jo työttömäksi joutuneiden työttömyyden pitkittymistä pyritään ehkäisemään.

Tammikuussa työvoimapoliittisin toimenpitein sijoitettuja oli yhteensä 78 000, mikä on 1000 enemmän kuin vuoden 2009 tammikuussa. Kuitenkin työttömien työnhakijoiden määrä oli 50 000 suurempi vuoden takaiseen verrattuna. On selvää, että tämä panostuksen lisäys aktiivitoimiin on aivan liian vähäistä suhteessa työttömyyden kasvuun.