Tutkimus: Kotitalousvähennys ei lisää työllisyyttä tai kitke harmaata taloutta

Mediatiedote Sami Jysmä, Jarkko Harju, Aliisa Koivisto

Kevään 2021 budjettiriihessä keskustellaan kotitalousvähennyksen mahdollisesta laajentamisesta. Tutkimuksen mukaan kotitalousvähennys on kuitenkin tehoton tapa lisätä työllisyyttä tai puuttua veronkiertoon.

Suomessa myönnetään vuosittain kotitalousvähennystä yli 400 miljoonan euron edestä. Kotitalousvähennystä pidetään erinomaisena keinona lisätä työpaikkoja palvelualoilla sekä vähentää veronkiertoa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tuoreen tutkimuksen mukaan kotitalousvähennys ei kuitenkaan merkittävästi edistä kumpaakaan näistä tavoitteista. Tuki myös kohdistuu erityisesti hyvätuloisille.

Kotitalousvähennys ei juurikaan vaikuta kulutustottumuksiin

Tutkimuksessa tarkastellaan laajojen rekisteriaineistojen avulla sitä, miten kotitalousvähennysjärjestelmän muutokset vaikuttavat palveluiden kysyntään Suomessa ja Ruotsissa. Tutkimuksesta selviää, että kotitalousvähennyksen käyttöönotto tai sen laajentaminen eivät lisänneet palveluiden kulutusta.

”Tutkimuksen perusteella kotitalousvähennys näyttää lähinnä hyödyttävän kuluttajia, jotka olisivat joka tapauksessa kuluttaneet palveluita. Koska palveluita ei kuluteta enemmän, palvelualoilla ei myöskään synny uusia työpaikkoja kotitalousvähennyksen vaikutuksesta”, toteaa tutkimusprofessori Jarkko Harju VATT:sta.

Kotitalousvähennyksen muutokset eivät siis juurikaan vaikuta kulutustottumuksiin.

”Tutkimuksemme perusteella kuluttajat eivät ole kovin herkkiä hintojen muutoksille palveluita kuluttaessaan. Tulos on yhtenevä aiempien tutkimusten kanssa, joissa tutkittiin palveluiden alennettujen arvonlisäverokantojen vaikutuksia kysyntään”, kertoo tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen Palkansaajien tutkimuslaitokselta.

Tutkimuksen mukaan kotitalousvähennystä saavat ansaitsevat keskimäärin selvästi enemmän kuin muut veronmaksajat. Kotitalousvähennystä voi hyödyntää sitä enemmän mitä suuremmat tuloverot ovat, joten se hyödyttää erityisesti suurituloisia veronmaksajia.

Kotitalousvähennysjärjestelmän yksityiskohtia ei tunneta hyvin

Kotitalousvähennyksen muutosten vähäinen vaikutus kulutustottumuksiin selittyy myös osaksi sillä, etteivät kuluttajat tunne kotitalousvähennysjärjestelmän yksityiskohtia kovin hyvin. Osana tutkimusta toteutettiin kysely, jossa selvitettiin kuluttajien tietämystä kotitalousvähennykseen liittyvistä säännöistä.

”Kotitalousvähennysilmoituksista ilmeni, että moni hakija ilmoittaa veroilmoituksellaan pienemmän summan kuin mitä voisivat. Myös yllättävän harva kyselyn vastaaja tiesi kotitalousvähennyksen enimmäiskorvauksen tai korvausprosentin oikein”, sanoo tutkija Sami Jysmä PT:ltä.

Yksi kotitalousvähennysjärjestelmän tavoite on myös, että kun kuluttajat ilmoittavat palveluostoja verottajalle, yritykset siirtyisivät harmaan talouden piiristä raportoimaan myynnit verottajalle.

”Yritysten verottajalle ilmoittamat myynnit eivät kuitenkaan kasvaneet siivousalalla, kun kotitalousvähennys otettiin käyttöön. Yllätyimme, ettei kotitalousvähennyksellä havaittu veronkiertoa vähentävää vaikutusta”, kertoo tutkija Aliisa Koivisto VATT:sta.

’Kotitalousvähennyksen vaikutukset työllisyyteen ja harmaaseen talouteen’ -tutkimushanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa

Lisätietoa:

Jarkko Harju, VATT, p. 040 304 5507, jarkko.harju@vatt.fi

Tuomas Kosonen, Palkansaajien tutkimuslaitos, p. 040 940 2336, tuomas.kosonen@labour.fi

Raportti: Does Household Tax Credit Increase Demand and Employment in the Service Sector?

Muistio: Jarkko Harju, Sami Jysmä, Aliisa Koivisto ja Tuomas Kosonen (2021) Kotitalousvähennyksen vaikutukset kotitalouspalvelujen kulutukseen, työllisyyteen ja harmaaseen talouteen. VATT Muistiot 60.

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.