NEET-nuorten valmennus ohjaa nuoria työllisyys- ja koulutuspoluille

T&Y 2/2020 Terhi Laine, Vesa Sarmia

Artikkelissa kysytään, mihin työn ja koulutuksen ulkopuolelta tulevat nuoret ohjautuvat heille tarjotun intensiivisen tuen ja valmennuksen jälkeen. Aineistona ovat yhden palveluntuottajan käyttötilastot. Valmennuksen jälkeen yli puolet nuorista ohjautui työllisyys- ja koulutuspoluille. Tyypillisesti työllistyneet nuoret olivat jo lähtötilanteessa olleet aktiivisia ja ilmoittautuneet TE-toimiston asiakkaiksi. Koulutukseen ohjautuneet nuoret omasivat vain vähän koulutuspääomaa, ja he saattoivat tulla valmennukseen psykiatrian tai sosiaalityön kehotuksesta. He elivät haavoittuvassa asemassa, ja heidän toimijuuttaan saattoi rajoittaa myös taloudellinen niukkuus.

Terhi Laine ja Vesa Sarmia
TERHI LAINE ja VESA SARMIA ovat havainneet, että haavoittuvassa asemassa elävän NEET-nuoren toimijuus vahvistuu askel kerrallaan valmennuksen aikana. (Kuva: Maarit Kytöharju)

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen alkuperäisenä tavoitteena on ollut 75 prosentin työllisyysaste. Ennen koronaepidemiaa Suomen työmarkkinoita kuvasi kohtaanto-ongelma eli työttömyys ja työvoimapula yhtä aikaa. Syksyn 2020 budjettiriiheen mennessä tarkoituksena on ollut osoittaa toimet, joilla luodaan 30 000 uutta työpaikkaa. Tavoitteena on, että nuorten osallistuminen työmarkkinoille kasvaa. Hallitus on luvannut tehostaa erityisen tuen tarpeessa olevien pääsyä työllistymistä edistävien ja yksilöllisten palveluiden piiriin. Covid-19-viruksesta johtuneen poikkeustilan jälkeen tämän ryhmän tukeminen on entistä tärkeämpää.

Tässä analyysissä tarkastellaan 16–29 -vuotiaita koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevia nuoria. Ryhmästä voidaan käyttää EU-tasolla vakiintunutta NEET-käsitettä (Not in Education, Employment or Training), joka on yleinen erityisesti hallinnollisissa teksteissä (Aaltonen ym. 2018, 1). Ryhmään kuuluvat työttöminä työnhakijoina olevat nuoret ja ei-aktiivisten nuorten ryhmä, joka on työvoiman ulkopuolella. Eurostatin tilaston mukaan 20–34 -vuotiaista suomalaisista 4,5 prosenttia kuului NEET-nuorten ryhmään vuonna 2018.

NEET-nuorten ryhmä ei ole yhtenäinen eikä kokonaisuudessaan kuvaa syrjäytyneitä tai edes syrjäytymisriskissä olevia nuoria. Nuori voi esimerkiksi kokea työttömyyttä, joka jää lyhytaikaiseksi. NEET-nuoria tarkasteltaessa on havaittu, että useampana peräkkäisenä vuonna työttömyyttä kokeneita on varsin vähän (Asplund ja Vanhala 2016).

Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevista NEET-nuorista osa tarvitsee kokonaisvaltaista ja heidän omista tarpeistaan lähtevää tukea.

Osaa NEET-nuorista yhdistävät kuitenkin keskimääräistä heikompi koettu hyvinvointi ja matala koulutustaso. Nuorilla voi olla sosiaalisia ja psyykkisiä ongelmia, mikä kuvaa ongelmien kasaantumista (Aaltonen ym. 2018, Gissler ym. 2016, Paananen ym. 2012, Paananen ym. 2019). Nämä nuoret tarvitsevat kokonaisvaltaista ja yksilön tarpeesta lähtevää tukea, eivät ainoastaan työpaikan tarjoamista (Surakka ym. 2017, 4). Suomesta puuttuu tietoa matalan kynnyksen palvelujen vaikuttavuudesta. Harkko ym. (2016, 129) korostavat näyttöön perustuvien palvelujen tärkeyttä, kun pyritään nuorten työurien edistämiseen.

Tämä kirjoitus tarkastelee NEET-nuorille tarkoitettua valmennusta tapaustutkimuksena, joka kohdistuu yhden palveluntuottajan, Diakonissalaitoksen Vamos-palvelun1 käyttötilastoihin vuodelta 2019. Vamos kerää tietoa muutoksista nuoren hyvinvoinnissa ja toimintakyvyssä ja seuraa nuorten koulutus- ja työelämäpoluille siirtymistä. Tutkimme sitä, mihin nuoret ohjautuvat valmennuksen jälkeen, millaisia ovat koulutukseen ja työelämään siirtyneiden nuorten ryhmät ja millaisia hyvinvointimuutoksia valmennuksen aikana tapahtuu.

Pohdimme tuloksia suhteessa NEET-nuoren toimijuuteen. Toimijuudella tarkoitetaan yksilön ja yhteiskunnan välistä suhdetta, jota määrittelee yksilön riippuvuus muista. Toimijuuden rakentamiseen yksilö tarvitsee kanssaihmisiä, yhteisöjä ja palvelujärjestelmää. Toimijuus pitää sisällään sekä mahdollisuuden toimia toisin että tulevaisuuden orientaation (Archer 2003). Yksilön käsitys itsestä muodostuu yhteiskunnallisten rakenteiden muovaamana, jolloin avainasemassa ovat ympäröivät yhteisöt ja vuorovaikutus läheisten ja ammattilaisten kanssa.

Aineisto

Diakonissalaitoksen Vamos tarjoaa intensiivistä yksilö- ja ryhmävalmennusta 16–29-vuotiaille työn ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille yhdeksällä paikkakunnalla. Vamos on toiminut 12 vuotta ja tavoittanut noin 13 000 nuorta. Vuonna 2019 intensiivisessä valmennuksessa oli yhteensä 2004 16–29-vuotiasta nuorta, joista 1018 kävi valmennuksen loppuun vuoden aikana ja siirtyi elämässä eteenpäin. Loput nuorista jatkoivat yksilö- ja ryhmävalmennuksessa vuonna 2020.

Vamoksen asiakastietojärjestelmään tallennettujen tietojen pohjalta muodostuu anonymisoitu käyttötilasto, joka kuvaa nuorten taustatietoja sekä työllistymis- ja koulutuspoluille siirtymistä. Nuori on Vamoksen palvelussa keskimäärin kahdeksan kuukautta. Palvelun alkaessa ja päättyessä nuori ja valmentaja täyttävät lisensoidun Tulostähtiarvion2, joka on hyvinvoinnin ja toimintakyvyn muutosta kuvaava mittari.

Tulostähteen vastanneiden ja kaikkien 2019 päättäneiden koulutustaustat ja työmarkkinastatukset
Kuvio 1. Tulostähteen vastanneiden ja kaikkien 2019 päättäneiden koulutustaustat ja työmarkkinastatukset

Niiden osalta, joiden asiakassuhde Vamokseen päättyi, voidaan tarkastella siirtymiä työhön tai koulutukseen. Toimintakykyä mittaavia tulostähtiarvioita tehdään nuoren aloitus- ja lopetustilanteessa aina kun se on mahdollista. Vuonna 2019 näitä arvioita tehtiin 324 nuorelle, joiden osalta palvelun päättöstatus oli määritelty ja tulostähtiarvioita oli raportoitu vähintään kaksi. Tämä hyvinvoinnin muutosaineisto pohjautuu joka kolmannen nuoren kohdalta tallennettuun palvelun päätösarvioon. Aineiston voidaan katsoa edustavan palveluun osallistuneita, sillä vastaajien taustatiedot mukailivat kaikkien palvelussa päättäneiden taustatietojen jakaumia esimerkiksi koulutus- ja työmarkkinastatusten aloitustilanteiden osalta (kuvio 1). Tulostähtiaineistossa oli hieman suurempi osuus toisen asteen tutkinnon suorittaneita verrattuna kaikkiin palvelussa päättäneisiin, kun taas vailla peruskoulun päättötodistusta olevat olivat aliedustettuina tulostähtiaineistoissa.

Taustatiedot analyysin perustana

Palvelussa vuonna 2019 päättäneistä nuorista suurin osa (62 %) oli 18–24 -vuotiaita. Nuorista 1,5 prosenttia oli asiakkaaksi tullessaan oppivelvollisuusikäisiä. Naisia (47 %) ja miehiä (49 %) oli lähes yhtä paljon. Loput nuorista ilmoittivat olevansa muun sukupuolisia. Nuorista lähes 40 prosenttia oli pelkän peruskoulun varassa ja joka kolmas oli saanut toisen asteen tutkinnon. Oppivelvollisuusiän ylittäneistä nuorista 14 prosenttia oli vailla peruskoulun päättötodistusta.

Tutkittiin Vamos-valmennukseen osallistuneiden nuorten hyvinvointimuutoksia ja siirtymisiä koulutukseen ja työelämään.

Nuori hakeutuu usein palveluun omatoimisesti tai jonkun läheisen pyynnöstä. Myös palvelujärjestelmästä ohjataan nuoria valmennukseen. Vuonna 2019 eniten ohjauksia tuli psykiatriasta, TE-toimistoista ja sosiaalityöstä. Seurantatietoihin kirjataan nuoren äidinkieli. Aikaisemmista vuosista poiketen vuonna 2019 palvelun päättäneistä nuorista entistä suurempi osuus oli heitä, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi (28 %).

Taustatietojen perusteella nuorten tilanteita voidaan tarkastella esimerkiksi työmarkkina- ja toimeentulotietojen perusteella. Nuorten lähtötilanteissa oli eroja. Esimerkiksi vuonna 2019 palvelussa päätti 298 nuorta, jotka eivät olleet palvelun aloittaessaan työttömiä työnhakijoita ja olivat siten työvoiman ulkopuolella. Ryhmästä joka viides tuli palveluun tulottomana (ilman viimesijaista sosiaaliturvaa tai muuta tulonlähdettä) ja joka neljännen nuoren pääasiallisena toimeentulona oli toimeentulotuki. Nuorista 42 prosenttia oli aloitustilanteessa kuntoutustuella, kuntoutusrahalla, sairauspäivärahalla tai eläkkeellä.

Työllisyys- ja koulutuspoluille ohjautuminen

Palvelun päätti 1018 nuorta, joista 56 prosenttia ohjautui työllisyys- ja koulutuspoluille: nuorista 13 prosenttia työllistyi palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille, joka kolmas jatkoi koulutukseen ja loput työllisyyspolun löytäneistä aktivoitui tukitoimenpiteillä, joista yleisimpiä olivat työkokeilut ja kuntouttava työtoiminta (kuvio 2). Moni nuori kiinnittyi valmennuksen jälkeen psykiatriseen hoitoon tai jatkoi sosiaalityön asiakkaana. Jatkotukea nuorille tarjosivat myös ohjaamot ja muut järjestöt.

Ohjaustulokset palvelun päättyessä 2019
Kuvio 2. Ohjaustulokset palvelun päättyessä 2019

Seuraavaksi tarkastellaan tarkemmin kahta ryhmää, Vamos-palvelun jälkeen koulutukseen siirtyneitä ja työllistyneitä. Taustatiedoista on valittu seuraavat muuttujat kuvaamaan aloitustilannetta: a) ohjaustaho, b) koulutus ja c) toimeentulo. Taustatietojen avulla voidaan kuvata nuoren tuen tarvetta. Lisäksi taustatiedot kertovat nuoren toimijuudesta; esimerkiksi jos ohjaustahona on TE-toimisto, on nuori jo aktivoitunut työn haussa tai jos toimeentulo on viimesijaisen sosiaaliturvan varassa, taloudellinen tilanne voi kaventaa toimijuutta.

VAMOS-VALMENNUKSEN PÄÄTTÄNEISTÄ NUORISTA 13 PROSENTTIA SAI PALKKATYÖTÄ AVOIMILTA TYÖMARKKINOILTA JA KOLMASOSA JATKOI KOULUTUKSEEN.

Työllistyneistä ja koulutukseen siirtyneistä nuorista kaikki olivat palvelun aikana saaneet intensiivistä yksilövalmennusta. Nuorista vajaa kolmannes oli saanut ryhmävalmennusta yksilövalmennuksen rinnalla.

Työllistyneistä neljännes ohjautui palveluun TE-toimistosta, neljännes itsenäisesti ja 14 prosenttia julkisista palveluista (psykiatria, sosiaalityö ja KELA). Loput tulivat Vamokseen kolmannen sektorin palveluista, ohjaamoista tai työpajoilta. Koulutukseen siirtyneet nuoret olivat ohjautuneet valmennukseen laajasti eri palveluiden kautta.

Työllistyneiden ja koulutukseen ohjautuneiden koulutustaustat

Palkkatyöhön siirtyneillä nuorilla oli tyypillisesti tutkinto toiselta asteelta tai korkeakoulusta (kuvio 3). Koulutustaustan merkitystä korostaa se, että nuorella saattoi olla opintoja tehtynä lähtömaassa, mutta ei suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Aivan kaikki avoimille työmarkkinoille sijoittuneet eivät olleet jatkaneet opintoja peruskoulun jälkeen tullessaan Vamokseen, sillä viidenneksellä oli taustallaan vain peruskoulun päättötodistus. Työllistyneistä kuusi prosenttia oli nuoria, joilla peruskoulu oli kesken heidän tullessaan Vamokseen. Suuri osa heistä osallistui valmennuksen rinnalla toteutettavaan aikuisten perusopetukseen, jossa he suorittivat peruskoulun loppuun ennen työllistymistä.

Työllistyneiden ja koulutukseen ohjautuneiden koulutustaustat palvelun alkaessa 2019 (N=447)
Kuvio 3. Työllistyneiden ja koulutukseen ohjautuneiden koulutustaustat palvelun alkaessa 2019 (N=447)

Tutkintoon johtavaan koulutukseen siirtyneistä joka kolmas oli tehnyt peruskoulun loppuun, joka neljäs oli saanut päätökseen toisen asteen opinnot ja seitsemällä prosentilla oli opintoja tehtynä muualla kuin Suomessa. Oman ryhmän muodostavat koulutukseen siirtyneet, joilla peruskoulu oli valmennuksen alkaessa kesken. Heitä oli peräti neljännes koulutukseen siirtyneistä.

Työllistyneiden ja koulutukseen ohjautuneiden toimeentulo- ja työmarkkinatilanne valmennuksen alkaessa

NEET-nuoret jakautuvat määritelmän mukaan työttömiksi työnhakijoiksi ja kategoriaan ei-aktiiviset nuoret, jotka ovat työvoiman ulkopuolella. Tarkasteltaessa valmennuksen jälkeen palkkatyöhön siirtyneiden ryhmää havaitaan, että siirtymä palkkatyöhön korostui niillä nuorilla, jotka olivat olleet työttöminä työnhakijoina eli toisin sanoen aktiivisten nuorten ryhmään kuuluvilla. Työllistyneistä valtaosa oli ollut työmarkkinatuen piirissä aloittaessaan Vamoksessa, ja joka kolmas työllistyneistä nuorista oli aloitustilanteessa työvoiman ulkopuolella.

Esimerkiksi työmarkkinatuella Vamokseen tulleista nuorista 29 prosenttia työllistyi avoimille työmarkkinoille, joka viides jatkoi koulutukseen ja 26 prosenttia ohjautui työllistymistä tukeviin toimenpiteisiin. Toimeentulotuella tai tulottomana palveluun tulleista työllistyi avoimille työmarkkinoille joka kymmenes, kolmannes jatkoi koulutukseen ja joka viides ohjautui työllistymistä tukeviin toimenpiteisiin.

Siirtymät nuorten elämässä toteutuvat vaihe vaiheelta. Yleistäen voi todeta, että työllistyneiden ja koulutukseen siirtyneiden ryhmät ovat profiililtaan erilaisia: työllistyneet kuuluivat NEET-nuorten aktiiviseen ryhmään. He olivat ilmoittautuneet työttömiksi työnhakijoiksi ja heillä oli jo jonkin verran koulutusta. TE-toimisto saattoi ohjata nuoren Vamokseen saamaan lisätukea ja tämän jälkeen nuori työllistyi.

Työllistyneiden ja koulutukseen ohjautuneiden tulostatus palvelun alkaessa 2019 (N=447)
Kuvio 4. Työllistyneiden ja koulutukseen ohjautuneiden tulostatus palvelun alkaessa 2019 (N=447)

Nuoret, jotka siirtyivät valmennuksesta tutkintoon johtavaan koulutukseen, saattoivat palveluun tullessa elää tulottomina tai toimeentulotuen varassa (kuvio 4), ja heillä oli vain vähän koulutuspääomaa. Moni heistä oli ohjautunut valmennukseen psykiatrian tai sosiaalityön kautta ja eli haavoittuvassa asemassa. Koulutukseen siirtyneiden toimeentulo ennen opintojen aloittamista oli ollut moninainen, ja se painottui tasaisesti eri tulonsiirtoihin. Viimesijaisen etuuden varassa tai tulottomina oli yli kolmannes aloittaessaan palvelussa. Seitsemän prosenttia oli opintotuella, mutta opinnot eivät olleet edenneet tai ne olivat keskeytymässä.

Muutokset hyvinvoinnissa ja toimintakyvyssä

Nuoren hyvinvoinnin ja toimintakyvyn muutosta kuvaava Tulostähti-menetelmä tuo esille asioita, jotka kuvaavat yksilön suhdetta itseen ja omiin voimavaroihin, suhdetta lähiyhteisöön sekä yhteiskunnallista osallisuutta työn ja koulutuksen kautta. Se kertoo myös nuoren toimijuudesta. Tulokset perustuvat nuoren ja valmentajan vastauksiin valmennuksen alkaessa ja sen päättyessä.3 Muutostieto oli käytettävissä 324 nuoren (32 % päättäneistä) osalta.

”Valmennuksen aikana vahvistuu nuoren luottamus ja toivo tulevaan sekä usko työ- ja koulutuspoluille siirtymiseen.”

Valmennuksen aikana vahvistuu nuoren luottamus ja toivo tulevaan sekä usko työ- ja koulutuspoluille siirtymiseen. Lisäksi nuoren mielenterveys kohenee (kuvio 5). Toimijuuden kannalta tulevaisuusperspektiivi on merkityksellinen. Sen vaihtoehtona on näköalattomuus ja vaihtoehtojen niukkuus. Nuori saattaa tulla valmennukseen siten, että hän kokee itsensä vain puutteiden ja epäkohtien kautta. Valmennus on voimavarakeskeistä, ja nuoren oma valmentaja keskittyy positiivisiin asioihin. Joskus voi olla perusteltua pysähtyä mielenterveyden vahvistamiseen ja ottaa vasta sen jälkeen esille työhön ja koulutukseen hakeutuminen. Pienin askelin edistyminen rakentaa luottamusta, joka syntyy aluksi kahden ihmisen välille ja voi laajentua siitä palvelujärjestelmään ja laajemmin yhteiskuntaan.

Tulostähti – muutos hyvinvoinnin osa-alueilla palvelun aikana (N=324)
Kuvio 5. Tulostähti – muutos hyvinvoinnin osa-alueilla palvelun aikana (N=324)

Tulostähden hyvinvointia ja toimijuutta kuvaava aineisto osoittaa, että suurimmat muutokset tapahtuivat seuraavilla osa-alueilla: 1) työ ja koulutus (+1,63), 2) mielenterveys (+1,61) ja 3) luottamus ja toivo (+1,55). Vertailun vuoksi voidaan todeta, että nuoret, jotka olivat ilmoittautuneet työttömiksi työnhakijoiksi ja olivat siten työmarkkinoiden käytettävissä ja kuuluivat aktiivisten NEET-nuorten ryhmään, arvioivat lähtötasoksi mielenterveyden osa-alueen keskiarvolla 6,38, kun taas tulottomina palveluun tulleiden lähtötason keskiarvo oli 5,53. Tulos viittaa siihen, että työmarkkinoiden käytössä olevien nuorten aktiivinen toimijuus on vahvempaa kuin niiden, jotka ovat työvoiman ulkopuolella.

Yhteenveto ja pohdinta

Tässä artikkelissa kysyttiin, mihin työn ja koulutuksen ulkopuolelta tulevat nuoret ohjautuvat 16–29-vuotiaille tarkoitetun Vamos-valmennuksen jälkeen ja millaisia hyvinvointimuutoksia valmennuksen aikana tapahtuu. Aineistona olivat Vamoksen käyttötilastot.

Yli puolet nuorista ohjautui valmennuksen jälkeen työllisyys- ja koulutuspoluille. Tyypillisesti työllistyneet nuoret olivat jo lähtötilanteessa olleet aktiivisia ja heidän toimijuutensa sisälsi ainakin joitakin erilaisia toimintavaihtoehtoja. Koulutukseen ohjautuneet nuoret omasivat alun perin vain vähän koulutuspääomaa. Heidän toimijuuttaan saattoi rajoittaa myös taloudellinen niukkuus.

VALMENNUKSEN ALOITTANEET AKTIIVISET NEET-NUORET TYÖLLISTYIVÄT MUITA USEAMMIN, JA TYÖVOIMAN ULKOPUOLELTA TULLEET SIIRTYIVÄT TYYPILLISESTI KOULUTUKSEEN.

Näyttää siltä, että nuori, joka on työmarkkinoiden käytettävissä ja kuuluu NEET-nuorten aktiiviseen ryhmään, työllistyy valmennuksen jälkeen, kun taas nuori, joka on lähtötilanteessa NEET-nuorten ei- aktiivisessa ryhmässä, siirtyy valmennuksen jälkeen koulutukseen. Nuoren toimijuus vahvistuu valmennuksessa askel kerrallaan. Tulos vahvistaa aiempien tutkimusten tulosta: osa nuorista tarvitsee vahvaa psykososiaalista tukea eikä pelkkää työn tarjoamista (Surakka ym. 2019). Tulevaisuudessa tarvitaan tutkimusta, jossa aineisto kerätään valmennettavilta ja verrokkiryhmältä. Näin voidaan osoittaa valmennuksen vaikuttavuus.

Marinin hallituksen tavoitteena on kasvattaa nuorten osallistumista työmarkkinoille. Vuoden 2020 koronakevään jälkeen on erityisen tärkeää, että jo aiemmin työn ja koulutuksen ulkopuolella olleet nuoret saavat matalan kynnyksen kokonaisvaltaista tukea ja heille annetaan aikaa vahvistaa työelämätaitoja. Muutoin poikkeustilanteen leimaama sukupolvikokemus polarisoi tulevaisuudessa ikäluokkia entistä enemmän.

Kirjoittajat

Terhi Laine
johtaja
DIAKONISSALAITOS
terhi.laine at hdl.fi

Vesa Sarmia
kehittämispäällikkö
DIAKONISSALAITOS
vesa.sarmia at hdl.fi

Viitteet

1 Ks. tarkemmin https://www.hdl.fi/vamos/ .

2 Tulostähti (Outcome Star) on asiakastyön tueksi kehitetty työkalu, jonka tavoitteena on sekä saada palvelujen käyttäjien elämässä aikaan kestäviä muutoksia että antaa tietoa näistä muutoksista. Britannialainen Triangle Consuting Social Enterprise Ltd on kehittänyt Tulostähden yhdessä asiakkaiden ja ammattilaisten kanssa yli 30 sosiaalipalveluun. Tulostähden avulla 1) parannetaan asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja elämänhallintaa, 2) systematisoidaan asiakaskeskeinen luottamuksellinen ja tuloksellinen työote, 3) tuotetaan tietoa sekä yksittäisten asiakkaiden että palveluyksiköiden tai -alueiden kehityksestä ja 4) paikannetaan palveluaukkoja ja puutteita palveluketjussa.

3 Yksittäisissä tapauksissa nuoren ja valmentajan käsitykset arvion osalta voivat poiketa toisistaan, jolloin vertailussa on huomioitu valmentajan arvio. Jos työntekijä ja asiakas eivät pääse yhteisymmärrykseen arvion määrittämisestä, merkitään molemmat pisteet muistiin siten, että jälkeenpäin kyetään erittelemään, kumpi on työntekijän ja kumpi asiakkaan näkemys. Tapaukset ovat erittäin harvinaisia, mutta työntekijän arvio voidaan huomioida ensisijaisena esimerkiksi silloin, kun asiakas on valmennuksen alussa ”jumissa” -tilanteessa ja asiakkaan oma arvio on selkeästi epärealistinen.

Kirjallisuus

Asplund, R. & Vanhala, P. (2016), Neet-nuorten tulkinnassa korjattavaa, ETLA-muistio 52.

Archer, M.S. (2003), Structure, Agency, and the Internal Conversation, Cambridge: Cambridge University Press.

Aaltonen, S. & Kivijärvi, A. & Myllylä, M. (2018), Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten koettu hyvinvointi, Yhteiskuntapolitiikka 2018. e-julkaisu 1.1.2018.

Gissler, M. & Larja, L. & Merikukka, M. & Paananen, R. & Ristikari, T.& Törmäkangas, L. (2016), NEET-indikaattori kuvaa nuorten syrjäytymistä, Tilastokeskus, Tieto & trendit.

Harkko J. & Lehikoinen T. & Lehto S. & Ala-Kauhaluoma M. (2016), Onko osa nuorista vaarassa syrjäytyä pysyvästi? Nuorten syrjäytymisriskit ja aikuisuuteen siirtymistä tukeva palvelujärjestelmä, Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 144.

Paananen, R. & Ristikari, T. & Merikukka, M. & Rämö, A. & Gissler, M. (2012), Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 –tutkimusaineiston valossa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 52.

Paananen, R. & Surakka A. & Kainulainen S. & Ristikari, T. & Gissler M. (2019), Nuorten aikuisten syrjäytymiseen liittyvät tekijät ja sosiaali- ja terveyspalveluiden ajoittuminen, Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti, 56:2, 114–128.

Surakka, A. & Kuvaja-Köllner, V. & Paananen, R. (2017), Valmennuspaja Mahiksen vaikutusten ja kustannusten tarkastelua. ”Aina saa tulla ja voi puhua mistä vaan – luottamuksella”, Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Puheenvuoro 10.