Tarinoita maailmaa muokkaavista suuryhtiöistä

T&Y 2/2021 Annika Nivala
Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä

Juha-Pekka Raeste & Hannu Sokala: 50 maailman vaarallisinta yhtiötä, Nemo, 2021. 528 s.

Toimittajakonkarit Juha-Pekka Raeste ja Hannu Sokala ovat keränneet yksiin kansiin 50 suuryhtiön tarinaa. Motivaationa on se, että yritykset ovat yhä merkittävämpi maailmaa ja yhteiskuntaa muokkaava tekijä – sitä tarkoittaa otsikon raflaava yhtiöiden vaarallisuus. Kirjaan on journalistisella otteella paketoitu valtava määrä tietoa merkittävistä yrityksistä.

Kirjaan on valikoitu monenlaisia globaalisti vaikuttavia yrityksiä. Listalta löytyy joukko tunnettuja yrityksiä sekä – ainakin itselleni – tuntemattomampia tapauksia. Valikointi perustuu toimittajien omaan harkintaan, ja osa yrityksistä kuvaa laajemmin toimialaansa.

Osa esiteltävistä yrityksistä on ilmeisiä valintoja kirjaan niiden jatkuvien rikkeiden takia. Nämä yritykset ovat aiheuttaneet selvää haittaa ihmisille tai ympäristölle jatkuvilla väärinkäytöksillä tai jopa rikoksilla. Listoille on päätynyt mm. rahanpesua mahdollistaneita tai koko rahoitusjärjestelmää uhanneita jättipankkeja, ympäristöä tuhoavia yhtiöitä ja ihmisten riippuvuuksilla rahaa tekevää tupakka- ja alkoholiteollisuutta.

Tarinoissa dokumentoidaan yritysten aiheuttamien haittojen peittelyä ja rikkomuksista langetettuja tuomioita. On vaikea välttyä vaikutelmalta, että usein yritykset eivät joudu riittävään vastuuseen aiheuttamistaan haitoista, vaan jatkavat voitollisina laittomuuksista huolimatta.

Lisäksi kirjaan on ilmeisistä syitä valittu markkinoita vallitsevia suuryrityksiä: teknologiajättejä ja muita kokonaisia toimialoja valtaavia yrityksiä. Näissä tarinoissa toistuu vahvasti keskittyneet markkinat, kilpailijoiden ostaminen ja voittaja vie kaiken -ilmiöt. Määräävässä markkina-asemassa yhtiöt voivat kerätä ylisuuria voittoja korkeampien hintojen avulla, ja käyttää valta-asemaansa saadakseen halvempaa työvoimaa ja edullisempaa verotusta.

Markkinoita hallitsevat suuryritykset voivat käyttää valta-asemaansa kilpailijoiden ostamiseen ja halvemman työvoiman hankkimiseen.

Listoilla on myös vähemmän ilmeisiä yrityksiä, esimerkiksi konsultti- ja sijoitusyhtiöitä. Yrityskuvauksissa ilmenee, että pieni määrä yrityksiä hallitsee suurta osaa maailman varallisuudesta ja on levittänyt verkostonsa laajalle niin yritysmaailmaan kuin politiikkaankin. Näiden yritysten suorat vaikutukset maailmaan ovat vähemmän kouriintuntuvia, mutta niillä on kiistämättä epäsuoria vaikutuskanavia.

Yksittäisten yritysten tarinoissa toistuu joitakin suuria yhteiskunnallisia teemoja. Yksi näistä on tietotekniikan murros, johon liittyy paitsi teknologiayhtiöt myös alustatalous, media ja datan hyödyntäminen. Skaalaedut, verkostovaikutukset ja kilpailijoiden ostaminen keskittävät markkinoita, ja yritys voi edelleen käyttää hyväkseen määräävää markkina-asemaa.

Liiketoimintalogiikka voi myös olla uudenlainen: Kuluttajille tarjotaan hyödyke ilmaiseksi ja tuloja tuottaa heistä kerätty tietomassa. Näihin aloihin liittyykin ilmeisiä haasteita kilpailusääntelyn ja kuluttajan turvan kannalta.

Toinen usein esille tuleva teema on työntekijöiden asema ja tulonjako. Kun jotkin suuryritykset valloittavat markkinoita ja keräävät suuria voittoja omistajilleen, ne saattavat tehdä sen työntekijöiden asemaa heikentämällä. Tämän mahdollistaa vähäinen kilpailu työntekijöistä, kun markkinajohtajien lisäksi on vähän vaihtoehtoisia työnantajia. Tulonjakoon liittyy kiinteästi myös tuotannon siirtäminen halvempien työn kustannusten maihin, joissa työntekijöillä on usein vielä vähemmän vaikutusmahdollisuuksia.

Kolmas suuri teema on Kiina, joka liittyy myös yllä mainittuihin tietotekniikan siivittämään talouteen ja työntekijöiden asemaan. Kiina on nouseva talousmahti, joka ei pelaa länsimaisen demokratian säännöillä, mutta kiinalaiset jättiyhtiöt vaikuttavat ylikansallisesti. Tämä voi olla merkityksellistä laajemmin, kuin on helppoa kuvitella.

Kirja sisältää paljon mielenkiintoista tietoa ja keskustelua, mutta tuntuu sekavalta. Välillä lukija saattaa toivoa vastauksia ongelmiin tai ajatella ”entä sitten”?

Rehellisyyden nimissä kirja ei pyrikään esittelemään ja ratkomaan rajattua aihetta, vaan kertoo juuri sen mitä lupaa: Esittelyitä vaarallisista yrityksistä. Parhaimmillaan kirjaa lukeekin talousuutisia taustoittavana teoksena ja ajatusten herättelijänä. Lopulta on vaikea olla kirjoittajien kanssa eri mieltä siitä, että yrityksillä on valtava merkitys yhteiskunnan tulevaisuuteen.

Kirjoittaja