Peruskoulu-uudistus johti masennusoireiden yleistymiseen korkeakoulutetuista perheistä tulevien naisten keskuudessa
Peruskoulu-uudistus johti masennusoireiden yleistymiseen korkeakoulutetuista perheistä tulevien naisten keskuudessa
Tuoreen tutkimuksen mukaan 1970-luvulla toteutettu peruskoulu-uudistus ei keskimäärin vaikuttanut koulujärjestelmästä valmistuvien henkilöiden mielenterveyteen aikuisuudessa. Uudistus johti masennusoireiden yleistymiseen kuitenkin sellaisten naisten osalta, joiden vanhemmat olivat korkeasti koulutettuja. Masennusoireiden yleistyminen voi johtua siitä, että peruskoulu-uudistuksen jälkeen kilpailu jatko-opiskelupaikoista kiristyi.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkijana ja Jyväskylän yliopiston professorina työskentelevän Petri Böckermanin ja Jyväskylän yliopiston apulaisprofessorin Mika Haapasen ym. tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen peruskoulu-uudistuksen vaikutuksia mielenterveyden oireisiin aikuisuudessa. Mielenterveyttä mitataan hoitojaksoilla erikoisterveydenhuollossa.
Koulutuksen ja terveyden välistä yhteyttä on tutkittu laajasti. Tehdyissä tutkimuksissa on hyödynnetty koulujärjestelmään tehtyjä muutoksia, joiden vaikutuksia väestöön on voitu tutkia. Muutosten avulla voidaan eristää koulutuksen kausaalinen vaikutus väestön terveyteen.
Tutkimuksessa käy ilmi, että peruskoulu-uudistus ei vaikuttanut keskimäärin arvioituna koulujärjestelmästä valmistuvien mielenterveyteen aikuisuudessa. Uudistus kuitenkin johti masennusoireiden yleistymiseen sellaisten naisten osalta, jotka olivat korkeasti koulutetuista perheistä.
”Masennusoireiden yleistyminen voi johtua siitä, että peruskoulu-uudistuksen jälkeen kilpailu jatko-opiskelupaikoista kiristyi.”, arvioi tutkija Petri Böckerman.
Nyt julkaistu tutkimus perustuu 1970-luvun peruskoulu-uudistuksen alueellisesti porrastettuun toteutukseen Suomessa. Uudistuksen myötä siirryttiin rinnakkaiskoulujärjestelmästä yhtenäiskouluun ja valinta ammatillisen koulutuslinjan ja akateemisen koulutuslinjan välillä siirtyi myöhäisemmäksi 11 ikävuodesta 16 ikävuoteen. Peruskoulujärjestelmään siirryttiin Suomessa vaiheittain. Ensimmäisenä uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön vuonna 1972 Lapin läänissä, mistä uudistus asteittain levitettiin koko Suomeen. Viimeisenä peruskoulujärjestelmään siirryttiin pääkaupunkiseudulla. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen siirtyivät uuteen järjestelmään vuonna 1977.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen ja THL:n kokoamia suomalaisia rekisteriaineistoja ja sen rahoitti Strategisen tutkimuksen neuvoston WIP-hanke.
Tutkijaryhmä:
Petri Böckerman, Jyväskylän yliopisto, PT ja IZA
Mika Haapanen, Jyväskylän yliopisto
Christopher Jepsen, University College Dublin and IZA Institute of Labor Economics
Alexandra Roulet, INSEAD and Centre for Economic Policy Research
- Petri Böckerman
- johtava tutkija
- Puh. +358-40 091 3189
- petri.bockerman@labore.fi
- Tutkijaprofiili